Ennen nykyistä mittajärjestelmää suomalaiset ilmaisivat määriä muun muassa ruumiinosilla – ja ne jäivät elämään myös nykykieleen

Jos yhdessä pakkauksessa on tusina munaa ja toisessa tiu munia, kummassa on enemmän? Vastaus on tiu, eli 20. Tusina puolestaan on 12.

Tällaisiin vanhoihin lukumäärän yksiköihin törmää edelleen. Pienellä googlailulla selviää, että esimerkiksi kankaaseen kiinnitettäviä, kimmeltäviä strasseja myydään krosseittain. Krossi, eli tusina tusinaa, tarkoittaa 144:ää kappaletta.

Askel, jalka, kyynärä ja syli ovat esimerkkejä vanhoista pituusmitoista, eivätkä ne kuulosta ihmisruumiiseen liittyviltä mitoilta sattumalta. Aikana ennen standardisoitua metrijärjestelmää ei oikein ollut muita mittavälineitä kuin omat raajat.

Korttelilla on mitattu sekä pituutta, tilavuutta että aikaa. Korttelin serkku on sana ”vartti”, eli neljännestunti, ja kortteli onkin tarkoittanut sekä neljänneskyynärää, neljännestuoppia että vuosineljännestä. Tuoppi on muuten paitsi tasapohjainen ja korvallinen juoma-astia, myös 1,3086 litran mitta.

Osataan erikoisia sanoja viljellä myös nykyajan pakkauksista puhuttaessa.

Kartongista tulee ensimmäisenä mieleen materiaali, tornista korkea rakennus ja puntista housunlahje, mutta onpa näillä sanoilla toinenkin merkitys. 10 rasian pakkausta tupakkaa kutsutaan kartongiksi, 10 nuuskarasian kekoa torniksi ja 10 tulitikkurasian erää puntiksi.

Riisi puolestaan tarkoittaa yksivuotisen heinäkasvin lisäksi paperiarkkien määrää. Kun puhutaan riisistä paperia, tarkoitetaan suunnilleen vanhan karttakirjan kokoista pakkausta paperia. Arkkien määrä ei kuitenkaan ole sattumanvarainen, sillä riisi sisältää 500 arkkia paperia.

Kun kirjasta puhutaan, mieleen nousee valmis painotuote, mutta kirja tarkoittaa myös 25:ttä paperiarkkia. Riisi on 20 kirjaa, ja pakka puolestaan 10 riisiä eli 5 000 arkkia.

Lähde: Kotimaisten kielten keskus.