Tiedätkö, kuka sävelsi suosikkikappaleen ”Kolme yötä jouluun”? – Syyskuussa kuollut jämsäläinen uskoi, että kaikki lapset ovat musikaalisia
Lastenlauluistaan tunnettu Petter Ohls ajatteli, että jokainen voi edistyä musiikin harrastamisessa niin pitkälle, että nauttii soittamisestaan tai lauluäänestään ja tuottaa siten iloa muillekin.
Kuva: Jarkko SirkiäSyyskuussa menehtynyt musiikkineuvos Petter Ohls (1948–2022) muistetaan varmasti parhaiten lastenlauluistaan, kuten Matkalaulu (Matkustan ympäri maailmaa) ja Etkö ymmärrä.
Monipuolisena säveltaiteilijana Ohls teki paljon muunlaistakin musiikkia kuorosävellyksistä kirkko- ja sotilasmusiikkiin. Myös rakastettu joululaulu Kolme yötä jouluun on hänen käsialaansa. Sen teemana on lasten kiihkeä joulun odotus.
Uransa aikana Ohls ehti tehdä useita satoja sävellyksiä, sovituksia ja sanoituksia.
Jämsän seudulla vaikuttanut Ohls löysi musiikin jo lapsena. Kodin perintö innoitti nuorta lahjakkuutta musiikin harrastamiseen – antoihan hänen äitinsä pianotunteja, ja isäkin oli laulanut polyteekkarikuorossa.
”Meillä kotona kokoontui trio, jossa äitini soitti pianoa, tehtaan myyntikonttorin esimies viulua ja Jämsän kirkkoherra selloa”, musiikkineuvos muisteli myöhemmin.
Ohls sävelsi ensimmäisen pianokappaleensa nimeltä Kehtolaulu jo yhdeksänvuotiaana. Musiikki pysyi miehen elämässä myös hänen aikuistuessaan. Ohls tosin halusi aluksi suuntautua maa- ja metsätalousalalle. Hän valmistui lopulta Sibelius-Akatemiasta 1970-luvun alussa.
Lastenlauluja Ohls alkoi tehdä jo opiskeluaikana lisätienestien toivossa. Lauluihin hän siirsi lapsuutensa onnellisia kokemuksia. Lopulta myös isot kustantamot olivat kiinnostuneita nuorukaisen hengentuotteista.
”Minulla on ollut tapana rakennella pahvilaatikkoon maisemia: igluja, eskimoita, intiaaniteltta, joki. Nämä maisemat toimivat sanoituksien tukena”, Ohls on sanonut.
Petter Ohls sävelsi ensimmäisen pianokappaleensa nimeltä Kehtolaulu jo yhdeksänvuotiaana.
Ohls uskoi kaikkien lasten olevan musikaalisia. Hänen mukaansa jokainen voi edistyä niin pitkälle, että nauttii soittamisestaan tai lauluäänestään ja tuottaa siten iloa muillekin.
Kuoronjohtajana Ohlsia pidettiin hauskana ja innostavana. Laulamisen merkitystä hän kuvaili näin:
"Oma äänemme on kaiku jostain meille käsittämättömästä. Laulamalla pääsemme lähemmäs sitä ominaisuuttamme, joka pyrkii kohti valoa ja rakkautta."
Suomen satavuotisjuhlavuonna Ohls organisoi näyttävää kuorohanketta, joka toteutui itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 2017. Siinä sata laulajaa sadassa eri kirkossa ympäri maata lauloi yhtä aikaa Sibeliuksen Finlandia-hymniä.
Lapsuuden maisemat Jämsän Kaipolassa merkitsivät Petter Ohlsille paljon. Hän mainitsikin monissa haastatteluissaan metsän ja paperiteollisuuden, jotka toivat alueelle vaurautta.
Kotiseuturakkaus toi musiikkimiehelle myös tunnustuksia, kuten Jämsänkosken kulttuuripalkinnon 1988, Jämsän Äijä -arvonimen 1999 ja Jämsä-mitalin 2017.
Kirjoittaja on Osuustoiminta-lehden toimituspäällikkö.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
