Maija Lallon mukaan opettajaksi opiskelevien pitäisi saada harjoitusta siihen, miten esimerkiksi kiusaamistilanteisiin tai sääntöjen rikkomiseen puututaan. Kuva: Sanne Katainen
Pian valmistuva kotitalousopettaja hämmästelee: Monelle teinille kokkaus tarkoittaa noutoruuan hakemista
Lappeenrantalainen Maija Lallo mietti pitkään, miten ruuasta saisi ammatin. Ensimmäinen valinta oli kokiksi opiskelu, ja nykyään hän on löytänyt paikkansa kotitalousluokasta.Tilaajalle
Maija Lallon rakkaus ruokaan on peruja isovanhemmilta, jotka ovat kotoisin itärajan taakse jääneestä Karjalasta. Isovanhempien luona järjestetyt koko suvun illanvietot ja notkuvat pöydät tekivät Lalloon jo lapsena vaikutuksen. Kuva: Sanne KatainenHarva osaa teini-ikäisenä ennustaa, mikä olisi oma tulevaisuuden ala ja miten sinne kannattaisi pyrkiä. Näihin kysymyksiin vastauksia ei tiennyt nuorena myöskään Maija Lallo.
Nykyään Lallo on viittä vaille valmis kotitalousopettaja, joka kokee olevansa ammatillisesti juuri oikeassa paikassa. Peruskoulun lopulla hän tiesi lähinnä, että häntä kiinnostaa ruuanlaitto ja leipominen.
Lallo tarvitsi kuitenkin aikalisän pohtiakseen, haluaisiko hän työskennellä nimenomaan ruuan parissa.
”Menin peruskoulun jälkeen lukioon miettimään asiaa lisää.”
Lukio ei varsinaisesti tuonut vastausta oman alan etsijälle. Lallo pohdiskeli elämänsä suuntaa parin välivuoden ajan ja teki niinä vuosina siivoustöitä.
Imuroidessa ja pölyjä pyyhkiessä hän sai idean hakea opiskelemaan ravintola-alan perustutkintoa. Kokkikoulu osoittautui menestykseksi, sillä hän sai jo ensimmäisestä työssäoppimispaikastaan töitä koulun ohelle. Samassa työpaikassa hän jatkoi myös kokin paperit saatuaan.
Kyseisessä kahvila-konditoriassa Lallo muuten keitteli loppuelämänsä tarpeiksi lohikeittoa. Itse keitetty lohisoppa ole hänelle sen jälkeen maistunut, vaikka hän osaisi reseptin edelleen vaikka unissaan.
”Muiden tekemää lohikeittoa syön kyllä mielelläni”, hän lisää.
Kokkina työskentely tuntui mielekkäältä, mutta Maija Lalloa kiehtoi myös ajatus koulunpenkille palaamisesta. Joka kevät ja syksy hän avasi Opintopolku-sivuston ja tutkaili erilaisia koulutusmahdollisuuksia.
Samaan aikaan Lallon työpaikalla kävi jatkuvasti tet-harjoittelijoita ja työssäoppijoita, ja Lallo huomasi pitävänsä heidän ohjaamisestaan. Tämä poiki ajatuksen: ehkäpä hän voisi opiskella kotitalousopettajaksi?
Vuonna 2019 Tuija Lallo haki kotitalousopettajaopintoihin ensisijaisesti Itä-Suomen yliopistoon ja kakkosvaihtoehtona Helsinkiin, sillä häntä ei varsinaisesti innostanut ajatus pääkaupunkiseudulle muuttamisesta.
Joskus elämällä on kuitenkin muita suunnitelmia. Juuri tuona vuonna Itä-Suomen yliopistoon vaadittiin nimittäin enemmän pääsykoepisteitä, joten Lallo saikin opiskelupaikan kakkosvaihtoehdostaan Helsingistä.
”Oli siinä miettimistä, mutta onneksi uskalsin lähteä. Heti, kun olin asettunut ja saanut kavereita, täällä tuntui kodilta.”
”Aina, kun lähden töistä, minulla on sellainen olo, että tätä todellakin haluan tehdä.”
Opiskeluvuodet ovat olleet Maija Lallolle mieleen. Kotitalousopettajaopinnot aloittaa Helsingin yliopistossa vain noin 30 opiskelijaa vuosittain, joten eri vuosikurssien opiskelijoihin on helppo tutustua.
Lallo opiskeli sivuaineenaan elämänkatsomustiedon opettajan pätevyyden.
Yleensä kotitalousopettajilla on toisena opetettavana aineena terveystieto. Lallo valitsi toisin, sillä hän pohtii etiikkaa mieluusti paitsi ruokaan liittyvien valintojen yhteydessä, myös osana ihmisten välistä toimintaa ja yhteiskunnan rakenteita.
Elämänkatsomustiedon hän valitsi opetettavaksi aineeksi, sillä vuosi vuodelta yhä harvempi kuuluu uskonnollisiin yhteisöihin.
Pelkkää opiskelua ja ainejärjestötoimintaa Lallon opiskeluvuodet eivät ole olleet, sillä hän on tehnyt jatkuvasti töitä opiskelujen ohella.
Kesät ovat kuluneet ruokakaupan kassalla, ja kotitalousopettajan sijaisuuksia hän on tehnyt jo toisesta opiskeluvuodestaan lähtien.
”Tein silloin ensimmäisen opetusharjoittelun peruskoulussa ja sain heti varmuuden siitä, että hallitsen homman.”
Lallo on käynyt sijaistamassa eri kouluissa ympäri pääkaupunkiseutua ja Keravaa. Autolla hän on päässyt niihinkin kouluihin, joihin ei yleensä saada sijaiseksi edes puolipätevää henkilöä.
”Aina, kun lähden töistä, minulla on sellainen olo, että tätä todellakin haluan tehdä.”
Maija Lollo asuu Helsingissä sekarotuisen koiransa Kikon kanssa. Kuva: Sanne KatainenKotitalous on monen oppilaan suosikkioppiaine, mutta koululaisten lähtötasoissa on hirmuiset erot. Seiskaluokkalaisissa saattaa olla heitä, jotka osaavat leipoa pullaa vaikka silmät kiinni, ja heitä, joiden kotona ruuanlaitto tarkoittaa valintaa noutoruuan ja airfryerissä valmistettujen ranskalaisten välillä.
Ruokakasvatus kuuluu olennaisena osana kotitalousopetukseen. Lallo toivoo, että perheissä kiinnitettäisiin huomiota sanavalintoihin, joilla ruuasta puhutaan.
Yläkouluikäisenä on nimittäin hankala oppia pois vaikka sellaisesta ajatuksesta, että kasvikset maistuvat pahalta tai että kasvisruuasta ei voi tulla täyteen, vaikka siinä olisikin rutkasti palkokasveja tai muuta kasviperäistä proteiininlähdettä.
”Jos lapsi oppii, että ruoka on joko hyvää tai pahaa, ei hän tietenkään halua syödä muuta kuin omasta mielestään hyvä-osastoon kuuluvaa ruokaa”, Lallo kuvailee.
Maija Lallo
Syntynyt vuonna 1994 Lappeenrannassa.
Asuu Helsingissä 7-vuotiaan sekarotuisen koiransa Kikon kanssa.
Mökkeilee Kotkan saaristossa ja Savitaipaleella.
Valmistuu syksyllä kasvatustieteiden maisteriksi kotitalousopettajan tutkinto-ohjelmasta Helsingin yliopistosta.
Valmistunut aiemmin kokiksi Saimaan ammattiopistosta vuonna 2017 ja ylioppilaaksi Lauritsalan lukiosta vuonna 2013.
Aloittaa syksyllä kotitalousopettajan työt espoolaisessa koulussa.
Harrastaa lukemista, äänikirjojen kuuntelua, juoksua, hiihtoa, seinäkiipeilyä ja koiran kanssa lenkkeilyä. Käy mieluusti matkoilla ystävien kanssa.
Tätä et tiennyt hänestä: ”Olen istuttanut metsää ja tehnyt polttopuita, sillä perheelläni on metsää Etelä-Karjalassa.”
Kouluissa on Lallon mukaan eroja myös siinä, jääkö ruokaan liittyvä vastuullisuuskasvatus pelkäksi teoriatuntien sisällöksi.
Joissain kouluissa kotitalousluokan kaappeihin voidaan hankkia melkein mitä vain raaka-aineita ilman budjettikattoa, kun taas toisissa kouluissa raha on tiukassa.
”Haluaisin suosia kotimaisia tuotteita ja kertoa niiden työllistävästä vaikutuksesta ja hiilijalanjäljestä, mutta joissain kouluissa ei voi valita muuta kuin kaikkein halvinta”, Lallo kuvailee.
Lallolla on tulevaksi vuodeksi suunnitelmat selvillä. Kesällä hän tekee töitä ruokakaupassa vain hieman töitä ja kirjoittaa lopun ajan pro gradu -tutkielmaansa.
Hänen on tarkoitus valmistua syyslukukauden aikana, ja ensi lukuvuodeksi hänelle onkin jo tiedossa päätoimisen tuntiopettajan pesti espoolaisessa koulussa.
Lallo on tällä hetkellä tyytyväinen elämäänsä pääkaupunkiseudulla, sillä hän on ehtinyt kerätä siellä mukavan kaveripiirin.
Hän ajattelee työskentelevänsä ainakin tulevat vuodet peruskoulussa, mutta mahdollisesti tulevaisuudessa voisi työskennellä myös aikuisopiskelijoiden parissa tai esimerkiksi asiantuntijana järjestössä. Aika näyttää, mihin elämä vie.
”Juuri nyt haaveilen ensimmäisestä kunnon kesälomasta vuosiin. Sellainen on ensi vuonna luvassa.”
Ruokakasvatus kuuluu olennaisena osana kotitalousopetukseen. Lallo toivoo, että perheissä kiinnitettäisiin huomiota sanavalintoihin, joilla ruuasta puhutaan. Kuva: Sanne Katainen- Osaston luetuimmat
