Tiiliskivestä löytyy oikean suurpedon jätösten hajuja. Kuva: Rami Marjamäki
Video: Tiedätkö, miten koirasi käyttäytyy, jos se kohtaa suden tai karhun? Petotestin jälkeen ei asiaa enää tarvitse arvailla
Petotestit ovat paljon muutakin kuin vain luonnetesti tai petokohtaamisten ennakointia. Testin avulla jokaisella omistajalla on mahdollisuus oppia tuntemaan omaa koiraansa entistä paremmin.TilaajalleKihniö
Asko Sorvo yhdessä yhteistyökumppaniensa Viljon ja Arskan kanssa. Kuva: Rami MarjamäkiKun Asko Sorvo aloittaa työpäivänsä, hän vetää pakettiautonsa perästä esille hiljaiset yhtiökumppaninsa konekarhu Viljon, konevillisika Maurin, konesusi Arskan sekä koneilves Elviksen. Pedot on istutettu renkailla liikkuvan lavalle, joka liikkuu ketterästi kauko-ohjaimen avulla.
Jotta suurpedon kohtaaminen tuntuisi koirille todellisemmalta, käytössä on myös aitoja suurpetojen jätöksiä. Suurpetojen hajut ovat monelle koiralle entuudestaan täysin vieraita hajuja.
”Kun kone-eläin ilmestyy naamioverkon takaa testattavan koiran näkökenttään, tilanne on koiralle sama kuin aito suurpeto astuisi yhtäkkiä koiran eteen metsässä”, Asko Sorvo vakuuttaa.
”Petotestissä mennään niin syvälle koiran korvien väliin, että oikeastaan millään muulla keinolla ei sinne päästä. Karhu saa koirista esiin kokonaan uusia puolia. Monesti koirien reaktiot tulevat omistajillekin yllätyksenä. Joskus yllätys ei ole omistajalle mieleinen.”
Sorvon mukaan tämä johtuu siitä, että joskus ihmisillä on mahdottomia odotuksia koiristaan.
Hengissä säilyminen on koiran voimakkain vietti. Sorvo muistuttaa. Välillä hän joutuu toimimaan omien sanojensa mukaan jopa terapeuttina, kun koira ei reagoikaan petoihin kuten omistaja oli toivonut.
”Yksikään koira ei jää varsinaisesti pelastamaan omistajaansa karhulta, vaan koira toimii aina omien intressiensä mukaisesti. Disney-elokuvissa nähdään, että koira hyppää vaikka tuleen omistajan puolesta, mutta tässä monelle paljastuu, että oikeassa elämässä näin ei tapahdu”, Sorvo kertoo.
Koiralle konepedon kohtaaminen on yhtä aito tilanne kuin se tapahtuisi metsässä. Kuva: Rami Marjamäki”Tämä työ on paitsi koirien testaamista, mutta myös ihmisten kouluttamista, opettamista ja konsultointia.”
Sorvo muistuttaa, että petotestaus on jokaiselle koiranomistajalle mahdollisuus oppia tuntemaan oman koiransa entistä paremmin.
”Tässä luodaan tilanne, johon vain harvalla koiralla on olemassa opittu käyttäytymismalli. Mikään tietty toimintatapa ole sinänsä oikea tai väärä. Koirat tekevät valintoja, jotka kokevat kannattavimmiksi kulloisessakin tilanteessa.”
”Koiran rohkeus ja liikenopeus kulkevat käsi kädessä.” Asko Sorvo
Jos koira esimerkiksi pakenee karhua, se tarkoittaa asiantuntijan mukaan sitä, että koiralla on toimintakykyä.
”Koiran rohkeus ja liikenopeus kulkevat käsi kädessä. Erittäin arka koira lamaantuu, eikä se pysty tekemään mitään. Tämäkin tieto on kuitenkin omistajalle tärkeä jatkokoulutuksen kannalta”, Sorvo tähdentää.
Koiran rodulla tai käyttötarkoituksella ei testeissä ole merkitystä.
”Kahdentoista testausvuoden aikana yksi rohkeimmista koirista on ollut chihuahua Pentti”, Sorvo muistelee.
1,5-vuotias saksanpaimenkoira Börje kohtasi Kihniössä järjestetyssä testissä suden. Börje yllättää pienestä alkujännityksestä huolimatta omistajansa huutohaukkumalla sutta kiihkeästi.
”Koira oli oikeastaan parempi kuin kuvittelin. Olen pitänyt koiraa hiukan pehmeänä. Testi osoitti, että kyllä sitä kovuuttakin tarvittaessa löytyy”, Börjen omistaja Jyrki Haapanen pohtii testauksen jälkeen.
Jussi Haapanen ja Börje-koira osallistuivat petotestiin Kihniössä. Kuva: Rami Marjamäki”Tulin testaamaan Börjen, koska halusin nähdä, miten koira reagoi suteen. Käyn aika paljon metsässä ja meillä pyörii susia ihan nurkilla. Kaksi isoa laumaa liikkuu lähistöllä”, Haapanen kertoo.
”Nyt tiedätte, että kun kuuluu tällainen hillitön sotahuuto, niin susi on lähistöllä. Nyt jos Börje haistaa suden hajun, on tämän testin jälkeen myös varmaa, että se ei lähde suden perään”, Sorvo vakuuttaa.
Petotestissä koiralle ei opeteta, että se pärjää sudelle. Sen sijaan karhutestin avulla koiran käytöstä voidaan muuttaa vahvistamalla tiettyä käytöstä. Pieni seurakoira voi saada testistä tervettä itseluottamusta. Toisaalta itseriittoiselta koiralta voidaan ottaa samalla tavoin pois luonnetta ja opettaa koiralle tärkeää harkintakykyä.
Petotestit
Petotestaus eri muodoissaan on alun perin ikivanha tapa selvittää koirien luonneominaisuuksia.
Petotestejä on tehty muun muassa laumanvartijakoirille sekä metsästyskoirille joskus hyvinkin epäeettisin keinoin.
Asko Sorvo on kehittänyt koneellisia petotestejä vuodesta 2012 lähtien.
Petotesteillä varmistutaan, että laumanvartijarotuisten koirat kykenevät hallitusti ja turvallisesti työhön, mihin ne on jalostettu.
Testit soveltuvat erinomaisesti myös tavallisen seurakoiran luonneominaisuuksien kartoittamiseen.
Reaktiot kertovat koiran rohkeudesta ja toimintakyvystä petojen kanssa sekä myös koiran kyvystä palautua stressaavasta tilanteesta.
Asko Sorvo on mukana kansainvälisessä The Working Dog Genetics Project -tutkimuksessa, jossa koetetaan kartoittaa koirien rohkeus- ja arkuusgeenejä.
- Osaston luetuimmat
