Täydennyspalveluskursseilla opetellaan muun muassa ensiapua ja öljyntorjuntaa. Kuvituskuva. Kuva: HANNU RAINAMO
Ennätysmäärä ihmisiä jätti reservin Venäjän hyökkäyssodan takia – osa lähteneistä saattaa kuitenkin vielä palata asevelvolliseksi
Osa täydennyspalvelukseen hakeneista on myös päättänyt palata reserviin.
Takaisin asepalvelukseen on tänä vuonna siirtynyt 244 henkilöä. Kuvassa Kainuun prikaatin varusmiehiä Parola 22 -harjoituksessa elokuussa 2022. Kuva: PuolustusvoimatVenäjän helmikuussa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen Puolustusvoimien reservistä on hakenut ennätysmäärä ihmisiä siviilipalvelusvelvollisiksi.
Aikavälillä 1.1.–30.9. täydennyspalvelushakemuksia tehtiin sähköisesti 3 522, kertoo Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen. Tässä kuussa maanantaihin mennessä hakemuksia oli sähköisesti tullut 97.
Suurin piikki hakemuksissa tuli alkuvuonna sodan alkamisen jälkeen. Maaliskuussa täydennyspalvelukseen haki yhteensä 1 333 henkilöä.
Vastaavasti vuonna 2021 täydennyspalvelukseen haki koko vuoden aikana yhteensä vain 435 henkilöä.
”Kesä oli hakemusten suhteen rauhallisempaa, mutta nyt syyskuusta lukien määrät ovat kasvaneet”, Reijonen kertoo.
Osa hakemuksista tehdään paperisena. Niiden määrää Siviilipalveluskeskus ei pysty seuraamaan.
Reservistä siviilipalvelusvelvolliseksi siirtyminen tapahtuu täydennyspalveluksen kautta. Se käydään läpi vastaavia aiheita kuin siviilipalvelusvelvollisten koulutus.
Koulutus sisältää Siviilipalveluskeskuksen mukaan pääasiassa luentoja, jotka käsittelevät muun muassa varautumista poikkeusoloihin, ensiapua, aseistakieltäytymisen historiaa, konfliktien anatomian pohdintaa, öljyntorjuntaa ja liikuntaa.
Koulutus riippuu paljolti myös koulutuserästä: joissain erissä voi suorittaa ensiapukortin lisäksi myös muun muassa alkusammutuskortin. Koulutuserien määrää on jouduttu nostamaan hakijoiden suuren määrän takia huomattavasti.
”Viime vuonna olimme suunnitelleet tälle vuodelle 12 täydennyspalveluserää, joista osa oli koronan vuoksi edellisiltä vuosilta siirtyneitä. Tämänhetkinen tilanne on, että toteutamme vuonna 2022 yhteensä 22 täydennyspalveluserää.”
Vuodelle 2023 on sovittu jopa 38 ja vuodelle 2024 noin 22 täydennyspalveluserää. Erien määrä voi Reijosen mukaan yhä kasvaa.
Täydennyspalvelusvelvollisuus päättyy sen vuoden lopussa, jona velvollinen täyttää 50 vuotta. Aika on vastaava kuin esimerkiksi reserviin kuuluvan miehistön jäsenen.
Siviilipalveluskeskuksen on määrättävä henkilö palvelukseen viimeistään 12 kuukauden kuluttua siitä, kun henkilö on hyväksytty palvelukseen. Koulutusta ei ole kuitenkaan pakko suorittaa 12 kuukauden sisällä.
Täydennyspalvelukseen hakeneen henkilön on kerran mahdollista hakea takaisin asevelvolliseksi, jos hän ei ole vielä ehtinyt aloittaa täydennyskoulutusta. Vuoden alusta lukien takaisin asepalvelukseen on siirtynyt 244 velvollista.
”Olettaisin, että tulevaisuudessa velvollisten määrä kasvaa. Tilanteessa, jossa velvollinen saa palvelukseenastumismääräyksen esimerkiksi vuodelle 2024, saattaa olla, että hän haluaa vaihtaa takaisin reserviin. Mutta nyt takaisin aseelliseen vaihtaneiden määrä on varsin pieni, toki aiempiin vuosiin nähden selvästi suurempi. Yleensä koko vuoden määrä on ollut noin 200 takaisin aseelliseen palannutta”, Reijonen kertoo.
Vaikka täydennyskoulutukseen hakeneiden suhteen puhutaankin ennätysmäärästä ihmisiä, on Puolustusvoimien reservin koko yhä mittava.
Lähtökohtaisesti reserviin kuuluu noin 870 000 suomalaista. Sodan ajan vahvuus on puolestaan 280 000 sotilasta.
- Osaston luetuimmat
