Kun maailma vajoaa kaaokseen, yksi ala käärii satumaisia tuottoja – tuore podcast pureutuu asekauppaan

Monilla on nyt vaikeat ajat, mutta ainakin yksi ammattiryhmä juhlii tuotoilla: aseiden valmistajat ja asekauppiaat.

Pörssikursseja katsoessa nousu näyttää toisinaan lähes kylmäävältä.

Muun muassa Leopard-tankkeja valmistavan saksalaisen puolustustarvikeyritys Rheinmetall AG:n osakkeen arvo kipusi lokakuussa yli 500 euroon, kun vielä viime vuonna arvo keikkui alle 300 eurossa.

Myynnin odotetaan nousevan tänä vuonna ensi kertaa yli 10 miljardin.

Yhdysvaltalainen General Dynamics Corporation on tahkonnut kovaa tulosta muun muassa ohjusten myynnillä.

Yksi maailman suurimmista asevalmistajista, brittiläinen BAE Systems, on tuottanut sijoittajille voittoja myymällä esimerkiksi ohjusten laukaisualustoja, tykkejä ja taistelusimulaattoreita.

Ei huonosti mene kotimaisella Patriallakaan, joka on saanut tilauksia yhteensä 700:sta panssaroidusta 6x6-ajoneuvosta.

Asekauppiaat-podcast tuntuukin syystä harvinaisen ajankohtaiselta.

Aseista ja niillä tahkottavista rikkauksista kaivataan keskustelua nyt enemmän kuin aikoihin.

Podcast koostuu kymmenestä tositarinasta. Ensimmäinen ja toinen jakso luotaavat kenties maailman tunnetuimman asekauppiaan elämää.

Kuoleman kauppias -liikanimellä tunnetun venäläisen Viktor Boutin tarinaa on sivuttu aiemmin Nicolas Cagen tähdittämässä elokuvassa Lord of War (2005).

Toimittaja Ippi Arjanne kertoo aihepiiristä kansantajuisesti ja kiinnostavasti. Ylelle ohjelman on tuottanut Jaksomedia.

Arjanne tapaa podcastin teon aikana niin tutkijoita, asiantuntijoita kuin aseiden parissa työskenteleviäkin.

Aiemmin tekijöiltä on ilmestynyt samaan aihepiiriin kytkeytyvä Palkkasoturit-podcast.

Boutin tarinasta erikoisen tekee jo se, ettei hän ollut vain asekauppias. Bout kauppasi Dubain äveriköille niin kukkia kuin Ikean kalusteitakin.

Aseet olivat silti huomattavassa roolissa. Boutin Neuvostoliitosta ostamien vanhojen Antonov-rahtikoneiden kyydissä Afrikkaan ja Afganistaniin lennätettiin muun muassa miljoonittain AK-47:n rynnäkkökivääreitä.

Mitä suomen kieleen tulee, mutkaton lähestymistapa menee podcastissa toisinaan liiallisuuksiin.

Vaikka itsekin puhuessani sanon ”mut” ennemmin kuin ”mutta”, samaisten ilmaisujen kuunteleminen podcastissa tuntuu ainakin ensimmäisen jakson jälkeen vielä hieman häiritsevältä.

Kirjakieli on ollut ehkä kankean kuuloinen ratkaisu kansantajuisuuteen pyrkivälle podcastille.

Vokaaleja ja muita turhuuksia kyydistä tiputtelevat ilmaisut kuten ”mut itseasias siinähän se tuliki jo” ja ”mut miten aletaan asekauppiaaks?” saavat puheen kuulostamaan välillä hätäiseltä.

Asekauppiaissa huomaan joutuvani välillä terästäytymään ja kelaamaan taaksepäin, jotta pysyn puhekielisen tekstitulvan perässä.

En myöskään täysin ymmärrä, miksi asekauppa olisi aiheena lähtökohtaisesti erityisen etäinen.

Pienet puutteet eivät syö aiheen kiinnostavuutta. Boutista kertova jakso on asiantuntevan oloinen ja kertoo oivaltavasti siitä, miten asekauppa harvoin on vain aseiden myymistä ja ostamista. Kyse on myös suhteiden solmimisesta ja liittolaisuuksien rakentamisesta.

Vaikka aseisiin kytkeytyvä voima, valta ja raha kiehtovat, podcastissa ei myöskään unohdeta niiden idean perimmäistä kummallisuutta.

Sitä, että ihmiskunta käyttää tarkoituksella valtavasti rahaa esineisiin, joilla voisimme tappaa toisemme.