Talvi lähestyy, mutta osa perhosista uhmaa kylmyyttä − nämä lentävät vielä marraskuussakin

Lokakuu on ehtinyt jo pitkälle, kun kävelen ruskalehtien koristelemaa metsäpolkua merenrannalla. Vaikka taivas on kirkas, matalalla roikkuva aurinko on vain kalvas aavistus kaukaisessa horisontissa.

Mutta kun vastaan tulee tuuleton kallioseinämä tai notkelma, johon aurinko pääsee esteettä paistamaan, tuntuu hetken melkein lämpimältä.

Syyskorennot ovat laskeutuneet koivun rungolle. Kuva: Juho Rahkonen

Verenpunaiset syyskorennot laskeutuvat vaalean puunrungon päälle. Ne nauttivat lämmöstä kuin viimeistä päivää.

Viereisessä korpikuusikossa sääsket hypähtelevät rytmikästä soidintanssiaan kuin olisi kevät.

Tänä syksynä on ollut paikoin poikkeuksellisen lämmintä, ja lämpöaallot ovat tuoneet kesän muistot hyönteisineen hetkeksi takaisin. Kuvassa lentää sääskiä. Kuva: Juho Rahkonen

Hyönteiset ovat vaihtolämpöisiä, eli niiden ruumiinlämpö noudattelee ympäristön lämpötilaa. Siksi syksyn viimeiset hyönteiset pyrkivät ottamaan kaiken irti vähistäkin auringonsäteistä.

Hyvin aikaisessa tai myöhäisessä lentelyssä on se etu, että silloin kilpailua ja saalistajia on vähemmän. Yöperhosten on helpompi löytää omaan lajiin kuuluva parittelukumppani, kun ympärillä ei parveile kymmeniä muita toisiaan muistuttavia lajeja.

Syksyn viimeisten perhosten nimet ovat kuvaavia: hallamittari, pakkasmittari ja ruskamittari. Ne lähtevät liikkeelle vasta syyskuun puolivälissä, jolloin useimmat muut perhoset ovat jo lopettaneet lentonsa, ja jatkavat lentämistään jopa marraskuun loppuun asti.

Hallamittari on yleisimmillään Etelä-Suomessa, mutta pohjoisessa sillä on usein massaesiintymisiä, ja yön jälkeen ulkovalon lähettyvillä koko seinä voi olla mittareiden peitossa.

Loppuvuoden mittariperhosille on tyypillistä, että naaras ja koiras ovat täysin erinäköiset. Koiraat lentelevät valolla, kun taas naaraat ovat siivettömiä hyönteisiä, joita ei meinaa edes perhosiksi tunnistaa.

Ruskamittari on syksyn lentelijä. Se on lähtenyt liikkeelle vasta syyskuun puolivälissä. Kuva: Juho Rahkonen

Monien yöperhosten tapaan hallakehrääjä on voimakas lentäjä, ja siipiään värisyttämällä se pystyy kohottamaan ruumiinsa lämpötilaa.

Lapissa hallakehrääjä lentää kuukautta aikaisemmin kuin Etelä-Suomessa.

Karaistuneimmat perhoset, kuten sitruunaperhonen, nokkosperhonen, neitoperhonen, suruvaippa, kiiltomittari ja liuskayökkönen, talvehtivat aikuisina. Ne ovatkin paitsi syksyn viimeisiä, myös kevään ensimmäisiä perhosia.

Syksyn 2024 poikkeuksellisen lämmin sää on saanut aikaan yhden kaikkien aikojen suurimmista hyönteisten syysvaelluksista Suomeen. Maahamme on tullut erityisen paljon esimerkiksi hukkavaellusyökkösiä.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa hyönteisiin vaihtelevasti: jos syksyt pitenevät pysyvästi, jotkin lajit hyötyvät ja jotkin kärsivät.

Suomeen on tullut satoja eteläisiä hyönteislajeja, joita täällä ei ole ennestään esiintynyt, mutta toisaalta jotkin lajit ovat vetäytyneet entistä pohjoisemmaksi.

Juttua muokattu 30.10.2024 kello 19.30: Korjattu alimman kuvan kuvatekstiin perhosen laji ruskamittariksi.