Tiesitkö? Hyttynen voi imeä verta ja munia monta kertaa ‒ syyskuu oli poikkeuksellinen myös itikoille

Etelä-Suomessa ollaan saatu syyskuussa nauttia kesäisestä säästä. Ikävä kyllä myös hyttyset ovat inisseet illoissa sankoin joukoin. Leudot, kosteat ja tyynet illat ovat jättäneet ainakin Helsingissä jälkensä lukuisien puremien muodossa.

”Elokuu oli Uudellamaalla hyvin kuiva enkä saanut silloin juurikaan kerättyä näytteitä”, hyttystutkija Lorna Culverwell kertoo. ”Se todella pilasi kenttäkokeeni.”

Myöhemmin tulleet sateet ja jatkunut lämpö ovat voineet mahdollistaa munien kuoriutumisen ja hyttysten kehittymisen aikuisiksi syyskuussa.

”Syyskuussa lentäneet hyttyset voivat olla toisaalta myös aikuisina talvehtivia yksilöitä, jotka ovat lämmön vuoksi suojautumisen sijaan pysyneet lennossa”, Culverwell kertoo.

Hyttysten lajinmääritys on usein vaikeaa tutkijallekin ja se onnistuu joissain tapauksissa varmasti vain mikroskoopin avulla. Joskus laji selviää vain hyttysten sukupuolielimistä, toukkavaiheesta tai jopa DNA:sta. Ilman näytteitä on siis vaikeaa tietää, minkä lajin hyttysiä syyskuun verenimijät ovat.

Jos hyttyset ovat tulvahyttysiä, ne ovat kuoriutuneet, kun tulvavesien muodostamien lampareiden veden happipitoisuus alkoi laskea ja lämpötila on riittävän korkea. Mikäli olosuhteet ovat oikeat, voivat munitut munat kuoriutua jo samana kesänä.

Lämpötilalla on suuri merkitys sille, kuinka nopeasti tulvahyttysen toukat kehittyvät aikuisiksi. Hyttystutkija Jukka Salmelan kirjoittaman artikkelin mukaan esimerkiksi tulvahyttysellä ”Aedes vexans” kehittyminen toukasta aikuiseksi vie 15 asteessa reilut 20 vuorokautta, mutta 30 asteessa siihen tarvitaan vain noin viikko.

Toisaalta aikuinen hyttynen voi lajista riippuen munia useita kertoja, jos se vain saa veriaterian munintojen välillä. Hyttynen voi siis jatkaa lisääntymistä syksyisin, jos lämpötila pysyy tarpeeksi korkeana.

”Suomessa lajeja on havaittu 44, kaikissa Pohjoismaissa 53”, Culverwell kertoo. ”Pohjoismaiden viimeisin laji löydettiin viime vuonna ja se ei ole vielä vakiintunut, toivottavasti tilanne jatkuu tällaisena.”

Culverwell löysi 44. hyttyslajin itse vuoden 2022 elokuussa. Kyseessä oli ensimmäinen Suomesta löydetty Culex modestus-lajin edustaja.

Kyseinen laji levittää eteläisemmässä Euroopassa Länsi-Niilin virusta linnuista hevosiin ja ihmisiin. Virus voi aiheuttaa kuumetta, ihottumaa, päänsärkyä, väsymystä, lihaskipuja, pahoinvointia ja imusolmukkeiden turvotusta.

Ilmaston muuttuessa lämpimämmäksi hyttyslajien määrä sekä hyttysten välityksellä leviävien tautien todennäköisyys kasvaa. Toiset lajit hyötyvät pitkästä kesästä, toiset leudosta talvesta.

Jos hyttyslaji ehtii tuottaa kesässä kaksi tai kolme sukupolvea yhden sijaan, riski tautitartunnoille kasvaa.

Culverwellin mukaan tautitilanteesta ei tarvitse olla huolissaan mutta sitä on tärkeää seurata. Tautien osalta on usein helpompaa tutkia hyttysten ravintoeläimiä kuin hyttysiä.

”Esimerkiksi Länsi-Niilin viruksen osalta lintujen tutkiminen on tällä hetkellä paljon halvempaa ja nopeampaa kuin hyttysten”, hän kuvailee. ”Jos hyttysten tutkimiseen saadaan enemmän rahoitusta, voimme testata myös niitä viruksen löytämiseksi.”