Nämä kolme asiaa siirtyvät vuodella eteenpäin uudessa rakentamisluvassa – yksi pykälä poistettiin kokonaan, mikä säästää kustannuksissa

Ensi vuonna voimaan astuvassa rakentamisluvassa kolme asiaa siirtyy vuodella eteenpäin, mutta muuten laki astuu voimaan suunnitellusti 1.1.2025.

Uudessa rakentamislaissa oli tarkoitus taata, että rakentaja saa lupapäätöksen kolmessa kuukaudessa. ”Lupatakuuta” päätettiin kuitenkin siirtää kuntien toiveesta.

Kuntien palaute oli, että nopeuttaminen vaatii muun muassa sähköisten järjestelmien kehittämistä, eikä niiden saaminen riittävälle tasolle onnistu vuoden 2025 alkuun mennessä. Lisäksi sovittiin, että tulevassa lupatakuussa kunta maksaa sakkoa rakentajalle luvan viivästymisestä vasta kuukauden jälkeen, kun aiemmin kaavailtiin viikkoa.

”Tämä on hyvä asia, sillä pahimmassa tapauksessa kunnat olisivat joutuneet ehkä korottamaan lupamaksuja varautuakseen sakkoihin”, sanoo omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.

Lisäksi rakentamislupaan tarvitaan rakennuksen hiilijalanjäljen selvitys vasta vuoden 2026 alusta lähtien. Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä kertoo, että ensin pitää selkeyttää hiilijalanjäljen laskennan perusteet ja sen jälkeen voidaan säätää raja-arvosta. Materiaaliselosteen sijaan tehdään rakennustuoteluettelo. Asetusten valmistelu on vielä kesken.

Juuri rakentamisen hiilijalanjäljen laskenta on aiheuttanut huolta jo etukäteen rakentajissa.

Myös tietokonemallinnetun rakentamisluvan voimaantulo siirtyy vuodella eteenpäin.

Martinkaupin mukaan lykkäyksillä varmistetaan sujuva muutos rakennusten suunnittelussa.

Rakentajat joutuvat katsomaan projekteissaan ainakin puoli vuotta eteenpäin, ja lakien säätämisessä menee aikansa.

Ympäristöministeriö sai 279 lausuntoa, kun niin sanottu rakentamislain korjaussarja oli lausuntokierrokselle alkuvuonna. Muutokset tehtiin niiden pohjalta.

Merkittävää on, että uudessa rakentamislaissa luovutaan myös päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuusta kokonaan, vaikka edellinen hallitus sen jo hyväksyi.

Moni lausunnonantaja vastusti toteuttamisvastuuta sillä perusteella, että se uhkaisi johtaa muun muassa aikatauluviivästyksiin, lisääntyviin oikeusprosesseihin ja vastuun hämärtymiseen rakennusalan sopimussuhteissa.

Toteutuessaan tämä olisi käytännössä tarkoittanut rakentajalle myös uutta kustannusta. Projekteihin olisi pitänyt palkata ammattilainen, joka olisi valvonut ylätasolla hanketta aina suunnittelijan reviirille saakka.

”Se olisi voinut olla jopa tuhansien eurojen kustannus ilman varmuutta, että rakentamisen laatu tämän nimettävän henkilön myötä parantuisi. Nyt palataan kuitenkin siihen, missä oltiin nykyisin”, sanoo Silander.