Tiesitkö: Päättyikö joulu jo loppiaiseen vai päättykö se vasta nyt nuutinpäivänä?

Joulu taisi päättyä loppiaiseen – vai päättyikö?

Keskiajalla suomen kieleen pesiytynyt sana loppiainen viittaa loppumiseen. Loppiaisesta alkoivat perinteisesti myös härkäviikot. Härkäviikko-nimitys on puolestaan todennäköisesti syntynyt alueella, jossa härkiä käytettiin vetojuhtina arjen raadannassa.

Toisaalta, onpa suomalaisilla sellainenkin sanonta kuin ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi”.

Onko joulua siis luvallista juhlia Nuutin nimipäivään eli 13. tammikuuta asti? Marttaliittokin on Twitterissä muistutellut nuutinpäivän yhteydessä, että nyt olisi aika korjata kuusi ja koristeet pois.

Osassa Suomea oli ja on tapana tehdä nuutinpäivänä muutakin kuin siivota joulua pois. Nuutinpäivänä saattaa edelleen törmätä nuuttipukkeihin.

Alkuperäiset nuuttipukit olivat lauma nuoria miehiä, jotka kulkivat kylillä talosta taloon hörppimässä olutta. Kyseisiä herroja ei ymmärrettävästi pidetty kovin toivottuina vieraina. Nuuttipukkiperinne on säilynyt Lounais-Suomessa, mutta pelottavina nykyajan nuuttipukkeja ei voi pitää.

Talosta taloon kiertäviä, naamiaisasuihin pukeutuneita lapsia kulki vielä ennen koronapandemiaa erityisesti Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Pienestä lauluesityksestä lapset saavat palkkioksi yleensä makeisia, kuten virpojat muualla Suomessa palmusunnuntaina.

Lue myös:

Nuutinpäivä toi kepposet ovelle – ja ajoi vainajat pois kummittelemasta

Lähteet: Kotimaisten kielten keskus, Yle 13.1.2012