Näin viherkasvi selviää talvesta parhaiten ‒ tämä on hoitajan yleisin virhe, josta suuttuu myös helppohoitoinen kasvi

Biolan muistuttaa, että päivän valoisan ajan lyheneminen kannattaa ottaa huomioon huonekasvien hoitorutiinissa. Pimeä vuodenaika tarkoittaa huonekasveille kasvun hidastumista ja talvilepoon valmistautumista, marras-tammikuussa kasvu on täysin pysähdyksissä.

Kasvien kastelua ja lannoitusta on syytä vähentää, muuten lepäävät juuret voivat pahimmillaan mädäntyä.

”Huonekasvien hoidon yleisin virhe syksyn ja talven aikana on liikakastelu. Ensimmäisenä märkyydestä ottavat nokkiinsa mehevälehtiset ja -vartiset mehikasvit, kuten rahapuu, pylvästyräkki ja kaktukset”, Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula painottaa.

”Myös muut viherkasvit kituvat märäksi kastelussa mullassa, koska se on ilmaton. Märässä mullassa juuret alkavat ruskettua ja lehdet kellastua. Lopulta koko kasvi voi nuupahtaa ja kuolla.”

Syksyllä ja talvella on turvallisempaa antaa mullan reilusti kuivahtaa kastelujen välillä kuin kastella varmuuden vuoksi. Siksi ennen kastelua tunnustellaan mullan kosteutta tai kokeillaan ruukun painoa.

Voit opetella mullan kosteuden arviointia painamalla tulitikun ruukun multaan muutaman sentin syvyyteen, Kerttula vinkkaa.

”Mitä enemmän tulitikkuun jää pikkuruisia multamuruja, sitä kosteampaa multa on. Jos tikku nousee mullasta täysin puhtaana, se on kuivaa ja on aika kastella.”

Myös lannoitus voidaan lopettaa marras-tammikuun väliseksi ajaksi, jos kasvit eivät saa lisävaloa. Lannoituksen tilalla voi antaa merileväuutetta, joka lisää kasvien elinvoimaisuutta.

Huonekasvien valon saannista kannattaa huolehtia siirtämällä ne valoisalle ikkunalle, jonka verhot vedetään päiväksi sivuun. Kiiltävälehtisten kasvien lehdet kannattaa pyyhkiä kostealla sienellä tai suihkutella puhtaaksi pölystä aika ajoin.

Valo on tärkeää varsinkin suosituille kirjavalehtisille viherkasveille, kuten maijoille, kirjorönsyliljoille, kultaköynnökselle, ihmepensaalle ja kirjovehkalle.

”Kirjavalehtisillä kasveilla on vähemmän lehtivihreää kuin vihreälehtisillä ja siksi niiden elinvoima hiipuu herkemmin vähässä valossa. Liian vähässä valossa kauniin kirjavat lehdet saattavat muuttua tylsän vihreiksi”, Kerttula kertoo.

Kasvivalot parantavat viherkasvien viihtyvyyttä syksyllä ja talvella. Lisävalon avulla kasveja voi pitää myös sisemmällä huoneessa. Kasvivalot kannattaa pitää päällä niin, että kasveilla on noin 12 tuntia vuorokaudessa valoisaa aikaa.

Saniaiset kärsivät kuivasta huoneilmasta. Se viihtyy paremmin, jos saa ympärilleen muita kasveja. Kuva: Säde Aarlahti

Jos kasvien lehdenkärjet ruskettuvat, syy voi löytyä matalasta ilmankosteudesta. Suuri osa huonekasveistamme on kotoisin tropiikista, missä luonnollinen ilmankosteus on suuri. Kasvit, joilla on isot ja ohuet lehdet, kuten silkkimaija, nukkumatti ja saniaiset, kärsivät pahiten kuivasta huoneilmasta.

”Kasvit viihtyvät paremmin, jos ne kootaan ryhmiksi. Kasvit haihduttavat vettä huoneilmaan ja mitä enemmän kasveja huoneessa on, sitä tehokkaammin ne pystyvät parantamaan kuivaa huoneilmaa. Kuiva ilma on haitallista yhtä lailla myös meille ihmisille. Kasvien avulla sisäilmasta saadaan terveellisempää”, Kerttula muistuttaa.