Melko harvalle Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan opiskelijoista työskentely Euroopan unionin organisaatioissa tuntuu olevan yksi uravaihtoehdoista, kertoo professori Timo Sipiläinen tiedekunnasta.
”Kiinnostusta hakeutua EU-polulle saattaa vähentää epäselvä mielikuva EU:sta lähinnä kansallisen päätöksenteon ohjaajana ja säätelijänä”, Sipiläinen arvioi.
Ylipäätään kansainvälisiin työuriin suuntautuvia voisi olla enemmänkin, vaikka toki useimpiin työtehtäviin kansainvälinen ulottuvuus liittyy jollain tavalla, Sipiläinen jatkaa.
”Viime vuosina korona ja Ukrainan sota ovat myös saattaneet vähentää kiinnostusta ulkomailla opiskeluun ja harjoitteluun ainakin väliaikaisesti.”
Sipiläinen toivoo, että opiskelijoiden kiinnostus EU-uraa kohtaan olisi suurempaa.
”Yliopiston pitäisi varmasti kiinnittää enemmän huomiota siihen, että madaltaisimme kynnystä hakeutua EU-uralle. On tärkeää, että suomalaisia on näissä tehtävissä riittävästi myös jatkossa.”
”Meistä nuorista oltiin kiinnostuneita.” Jenni Kurvonen
26-vuotias maataloustieteiden kandidaatti Jenni Kurvonen kertoo elävänsä toisenlaisessa kuplassa. Hänen kaveripiirissään ollaan kiinnostuneita EU-urasta ja kansainvälisistä työpaikoista.
Kurvonen itse pitää Euroopan unionia houkuttelevana työnantajana, jota arvostetaan tehtävien haastavuuden ja merkittävyyden vuoksi.
Hän opiskelee viimeistä vuotta maataloustieteiden maisteriohjelmassa Helsingin yliopistossa, pääaineenaan kasvintuotanto ja agroekologia. Kurvonen suoritti korkeakouluharjoittelun MTK:n Brysselin toimistossa syksyllä 2023.
Moni pitää EU:n organisaatioita hierarkkisina työpaikkoina, mutta Kurvonen ei kokenut sitä sellaisena harjoittelussa ollessaan.
”Meistä nuorista oltiin kiinnostuneita. Brysselissä virasta ja iästä huolimatta minua lähestyttiin ja mielipiteitäni haluttiin kuulla”, hän muistelee.
Tällä hetkellä Kurvonen haaveilee työtehtävistä tutkimuksen- ja kehittämistoiminnan parissa. Hän ei poissulje EU-uraa yhtenä vaihtoehtona.
