”Yhteiset instrumentit ovat Suomen etu, mutta nyt pitää nopeasti miettiä meille hyvää järjestelmää”, Eero Heinäluoma sanoo EU:n kilpailukyvyn kohentamisesta. Vaikuttaminen vasta komission esityksen jälkeen on liian myöhäistä. Kuva: Jaana Kankaanpää
Suomi vaikuttaa liian myöhään EU-asioihin, sanoo Eero Heinäluoma – ”Jos ei esitä mitään, ei saavuta mitään, arvovaltatappiota ei pidä pelätä”
Toisen kauden meppi arvioi Ukrainan tulevan EU-jäseneksi kymmenessä vuodessa ja silloin maataloustuet mullistuvat.Tilaajalle
”Suomen rima EU:n itäisen rajan tukiohjelman ajamisessa on nyt liian alhaalla ja hallitus yllättävän vaatimaton esityksissään. Jos ei esitä mitään, ei saavuta mitään”, Eero Heinäluoma sanoo. Kuva: Jaana KankaanpääEero Heinäluoma (sd.) on yksi Suomen 15 europarlamentaarikosta ja yksi niistä neljästä, jotka toimivat meppeinä myös edellisen viisivuotiskauden.
Mikä muuttuu?
Heinäluoman mukaan keskeisiä asioita on kolme: kuinka EU edistää Ukrainaan oikeudenmukaista rauhaa sekä vahvistaa EU:n kilpailukykyä ja laajentumista.
”Laajentumisella tulee olemaan isoja vaikutuksia myös Suomeen ja erityisesti maatalouteen. Pitää olla tarkkana, mitä lupaamme tulijoille ja mikä on hintalappu”, Heinäluoma sanoo.
Hänestä tärkeää on turvata perheviljely ja estää tukien meneminen suurtiloille ja monikansallisille yrityksille.
”Tukisäännökset eivät voi jatkua nykyisellään. Olosuhteet ovat erilaiset 500 ja 50 hehtaarin tiloilla.”
Jättitiloja on esimerkiksi Ukrainassa, jonka voisi Heinäluoman mukaan olla EU:n jäsen kymmenen vuoden sisällä.
”Ennallistamisasetuksen hyväksyttävyys perustui siihen, että jäsenmaille jäi soveltamiseen aidosti harkintaa.”
Hyvä merkki alkavalle kaudelle on, että Ursula von der Leyen sai jatkopestin ja demarit, porvarien EPP, keskustaryhmä Renew Europe ja vihreätkin vetävät yhtä köyttä. Ne ovat vastavoima ääriryhmille ja vakauttavat jäsenmaiden sisäpolitiikkaa.
”Saksan ja Ranskan hallitukset ovat heikentyneet, mutta se, mitä Saksa tekee, heijastelee koko unioniin. Suurten maiden vakain hallitus on nyt Italiassa, eikä sekään ole kovin vakaa.”
Heinäluoman mielestä EU-lainsäädännön heikkous on, ettei kaikkia vaikutuksia aina tiedetä. Tuore tapaus on ennallistamisasetus, jonka suomia joustoja Heinäluoma kiittelee.
”Sen hyväksyttävyys perustui siihen, että jäsenmaille jäi soveltamiseen aidosti harkintaa. Siksi Suomen hallituksen pitää nyt käyttää täysimääräisesti joustot hyväkseen ja kuulla maanomistajia.”
Iso uusi päänvaiva on Euroopan kilpailukyky suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Heinäluoma linjaa asiaa talous- ja raha-asioiden sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnissa ja kannattaa EU-komission ehdottamaa kilpailukykyrahastoa. Hänestä se houkuttelisi investointeja ja sen tulisi olla suurempi kuin kymmeniä miljardeja euroja ja sisältää kansallisten tukien osuuden.
Nyt Ranska ja Saksa tukevat tuotantoaan muita enemmän.
”Yhteiset instrumentit ovat Suomen etu, mutta nyt pitää nopeasti miettiä meille hyvää järjestelmää. Muuten käy niin kuin elvytyspaketissa, että vastustimme sitä, ja kun se tuli, meillä ei ollut ehdotuksia kriteereiksi”, Heinäluoma varoittaa.
Hänen mukaansa Puola kiitteli jo samana päivänä komission ehdotusta Puolan hallituksen ehdotusten kuulemisesta.
”Riski Euroopan yksin jäämiseen on kasvanut.”
”Suomi jää liian usein odottamaan komission ehdotusta ja ottaa kantaa vasta sitten. Minusta oman ehdotuksen mahdollista häviämistä tai arvovaltatappiota ei pidä pelätä. Unioni on nyt niin iso, että olemalla hiljaa komission esitystä on tosi vaikea muuttaa.”
Parlamentti haluaa velvoittaa jäsenmaat tukemaan Ukrainaa sotilaallisesti vähintään 0,25 prosentilla bkt:stä vuosittain ja vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä.
Kuva: Jaana KankaanpääRiski Euroopan yksin jäämiseen on kasvanut, Heinäluoma sanoo.
”Apu on hyvä, mutta viisainta on pyrkiä hoitamaan asiansa niin, että pärjää kaikissa oloissa”, Heinäluoma sanoo viitaten Yhdysvaltain presidentinvaaleihin ja Kauppatorin kahvilasta näkyvän Suomenlinnan perustaja Augustin Ehrensvärdiin.
”Suomen vaikea asema ymmärretään EU:ssa. Nyt täytyy tehdä töitä sen puolesta, että EU:n itärajaohjelma saadaan uuden komission työohjelmaan.”
Heinäluoma muistuttaa, että EU on solidaarisuusyhteisö, jossa jäsenmaita autettiin myös koronan ja brexitin jälkeen.
”Ukrainan sota tuo valtavan laskun Suomeen, Baltiaan ja Puolaan. Suomen rima EU:n itäisen rajan tukiohjelman ajamisessa on nyt liian alhaalla ja hallitus yllättävän vaatimaton esityksissään. Jos ei esitä mitään, ei saavuta mitään.”
”Unkarin täytyy miettiä, onko tämä heille oikea seura.”
Unkari on syksyn EU:n puheenjohtajamaa, ja parlamentilla on sen suhteen mitta täynnä, sanoo Heinäluoma.
”Ryhmämme haluaa hyväksyä heti syyskuussa kannanoton, että mitään rahaa ei voida antaa ennen kuin aikaisemmat lupaukset oikeusvaltiosta, oikeuslaitoksen riippumattomuudesta ja hallituksen korruption kitkemisestä on tutkittu.”
Ukrainan tuen jarrutus voi sulkea Unkarin päätöksenteosta, ja myös sen EU- ja Schengen-jäsenyyksistä keskustellaan. Yksimielisyys voi tosin tyssätä Slovakiaan.
”Unkarin täytyy miettiä, onko tämä heille oikea seura. Paine kasvaa ja lopulta räjähtää ja voi olla, ettei pääministeri Orbánin korjausliikkeitä enää silloin kuunnella.”
- Osaston luetuimmat
