Andersson kokee maaseudun joidenkin elinkeinojen luopumistuet perusteltuina. Kuva: Sanne Katainen
Li Anderssonista nykyisillä maataloustuilla tulisi saada enemmän ilmastotoimia – ”Rahan vastineeksi ei ole saatu riittävästi hyötyjä”
Vasemmistoliiton uusi meppi Li Andersson ei leikkaisi kokonaisuudessaan EU:n maataloustuista, mutta haluaisi tukijärjestelmään enemmän alueellisia piirteitä.Tilaajalle
Vasemmistoliiton Li Anderssonilla on EU:n maatalouspolitiikalle vaatimuksia, muttei täysin valmista parannuspakettia. Kuva: Sanne KatainenVasemmistoliiton väistyvä puheenjohtaja ja tuore europarlamentaarikko Li Andersson korostaa, että nykyisillä maataloustukisummilla pitäisi saada aikaan enemmän ilmasto- ja ympäristöhyötyjä.
Kysyttäessä Anderssonilta paremmin toimivaa maataloustukipolitiikan mallia hänellä ei kuitenkaan ole suoraa vastausta.
”Rahan vastineeksi ei ole saatu riittävästi hyötyjä. Nykyinen hehtaaripohjainen tukimalli ei toimi optimaalisesti. Yhdessä tuottajien kanssa pitäisi miettiä parempi vaihtoehto”, hän pohtii.
”Nykyinen hehtaaripohjainen tukimalli ei toimi optimaalisesti.” Li Andersson
Vasemmistoliiton meppi kannustaisi viljelijöitä siirtymään fossiilitaloudesta entistä nopeammin pois ja ympäristötoimiin, joilla hän arvioi ruoantuottamisen muuttuvan myös kannattavammaksi.
”Maatalous näyttää myös Keski-Euroopassa hyvin erilaiselta kuin meillä, joten suomalaisten tulisi saada tukiin entistä paremmin juuri meidän viljelijöitä nostavia elementtejä.”
Maataloustukien summaa Andersson ei leikkaisi. Yleisesti maaseudun elinkeinojen muuttamisessa kestävämmiksi hän näkee sekä porkkanan että kepin tarpeen.
”Joillakin aloilla, kuten turvetuotannossa ja turkistarhauksessa, luopumistuet takaisivat reilumman siirtymän myös yrittäjille”, hän perustelee.
Anderssonista Itä-Suomeen tarvitaan EU:n koheesiorahaa. Alueen elinkeinoista hän ennakoi luontomatkailulla olevan erityisen hyvät kasvumahdollisuudet.
”Kansallisilla päätöksillä pitää varmistaa, että tukieurot kohdennetaan tehokkaasti ja pitkän ajan vihreän siirtymän tavoitteisiin sopien.”
Hiilinieluissa katse pitäisi kohdistaa vasemmistoliiton väistyvän puheenjohtajan mukaan turvemaihin ja valtion hakkuisiin. Kuva: Sanne KatainenAnderssonin mielestä hiilinieluissa huomio tulisi keskittää turvemaihin ja valtion metsien hakkuumääriin, jolloin yksityisten metsiin ei kohdistuisi niin suuria rajoituspaineita.
EU:n valtaa suomalaisiin metsiin hän pitää perusteltuna juuri ilmasto- ja ympäristötavoitteiden vuoksi. Suomen nielutavoite ei ole hänestä mitenkään kunnianhimoinen.
”Sitäkin huolestuttavampaa on, jollemme edes tähän nykyiseen tavoitteeseen pääse.”
”Sitäkin huolestuttavampaa on, jollemme edes tähän nykyiseen tavoitteeseen pääse.” Li Andersson
EU:sta tulevan ylisääntelyn pystyy Anderssonin mielestä parhaiten välttämään, jos jäsenmaat tekisivät itse tarvittavat toimenpiteet ilmasto- ja ympäristötyössä.
”Sitovassa sääntelyssä on toisaalta se etu, että jokainen jäsenmaa osallistuu työhön, mikä on Suomenkin etu”, hän avaa.
Anderssonista ennallistamisessa ”hyötyjäksi” mainitaan usein väärin Bryssel, vaikka todellisuudessa erilaisten ympäristöhankkeiden hyödyt jäävät koti-Suomeen.
”Samalla luodaan työtä tänne sen lisäksi, että ympäristöhyödyt alkavat näkyä ympärillämme”, hän muistuttaa.
Andersson kiinnostaisi Brysselissä erityisesti työvoimakysymykset sekä ympäristö- ja ilmastopolitiikka. Kuva: Sanne KatainenAndersson on edelleen häkeltynyt äänisaaliistaan.
”Uskon tuloksessa näkyvän huoli maamme hallituksen toiminnasta sekä vastaavan laajan oikeistorintaman synnystä europarlamenttiin.”
Brysselissä hän on erityisesti kiinnostunut työvoimakysymyksistä tai ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa käsittelevistä valiokunnista, mutta painottaa neuvottelujen olevan vielä kesken.
”Myös teollisuuskysymykset kiinnostavat Euroopan kilpailukyvyn kannalta”, hän sanoo.
”Meidän pitää olla mukana luomassa niitä enemmistöjä.” Li Andersson
Vasemmistoliiton ensisijaiseksi viiteryhmäksi Brysselissä Andersson sanoo Pohjoismaiden vihreän vasemmiston (NGL), mutta uskoo jatkossakin yhteisen sävelen löytyvän myös muun vasemmistoryhmän kesken.
”Haluamme selvät kirjaukset Ukrainan alueellisesta koskemattomuudesta”, hän vaatii.
Ryhmässä ei ole hänestä enää suoranaisia putinisteja, vaikka myöntääkin osan edustajista olevan periaatteellisemmin rauhanaatteen kannattajia. Jonkinlaista hajaantumista on kuitenkin tulossa.
”Sarah Wagenknechtin ryhmän blokkasimme jo ennen vaaleja yhteistyön ulkopuolelle. Jos hän saa oman ryhmänsä kasaan, luulen sinne lähtevän ehkä muutaman ryhmän.”
EU-parlamentissa Andersson jättää yhteistyön ulkopuolelle ECR- ja ID-ryhmän ja haluaa EPP:n tekevän samoin. Muuten hän näkee tapauskohtaisen yhteistyön tärkeänä.
”Tällä kaudella valtasuhteiden muututtua useasta asiasta täytyy neuvotella ryhmien välillä. Meidän pitää olla mukana luomassa niitä enemmistöjä, jotta voimme vaikuttaa aidosti parlamentissa”, hän linjaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
