Mika Aaltola on vakuuttunut, että Venäjä saataisiin näännytettyä Ukrainasta kahdella isolla päätöksellä

”Jos EU haluaa olla geopoliittinen toimija ja haluaa saada rauhan aikaan, sen pitää ottaa Ukraina jäsenekseen”, sanoo 95 757 äänellä kokoomuksen listalta Euroopan parlamenttiin valittu Mika Aaltola.

Aaltolan mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ei lopu ennen kuin Euroopan unioni ja Nato ratkaisevat Ukrainan statuksen.

”Pitää vain päättää, että Ukraina otetaan EU:hun ja Ukraina otetaan Natoon. Sen jälkeen pitää luoda neuvotteluprosessi, jolla kriteerit sitten täytetään. Ei sota sillä samalla sekunnilla lopu, mutta se on voittava rauhan malli. Päätös näännyttää Venäjän.”

Heinäkuussa europarlamentissa työnsä aloittava Aaltola näkee omat vahvuutensa ulkosuhteissa sekä kauppa- ja geopolitiikassa. Myös kyseisten teemojen valiokunnat kiinnostavat häntä.

Aaltolan mukaan Itä-Suomi tarvitsee ensin strategian ja sitten rahaa.  Kuva: Jussi Partanen

”Olen varma, että alkavan parlamenttikauden agenda tulee olemaan turvallisuuskysymyksissä.”

Aaltolan mukaan EU-maat pitäisi saada tajuamaan, millainen asema Suomella on Venäjän rajalla.

”Ensin pitää tehdä EU:n tasolla strateginen visio Venäjän raja-alueille ja sen jälkeen budjetoida sinne myös rahaa.”

Ilmastosääntelyssä on Aaltolan mukaan paljon kehitettävää eikä EU:n tai Suomen tarvitsisi olla aina edelläkävijä kaikissa ilmastoasioissa.

”EU haluaa olla esikuvallinen alue ilmastoasioissa. On kuitenkin muistettava, että pelkästään eurooppalaisilla teoilla emme pelasta tätä planeettaa, vaikka ilmastonmuutos on totta ja meidän täytyy asialle pyrkiä tekemään jotain.”

Ilmastosääntelyyn voidaan laskea mukaan lähiajan päätöksistä muun muassa ennallistamisasetus tai muovipilleistä luopuminen.

”Kun halutaan olla esikuvallinen, voi se kääntyä myös itseään vastaan. Jos tehdään kansallisesti hullunkurisilta tuntuvia asioita EU-lipun alla niin se voi lisätä eurokriittisyyttä. Euroopan Unionin pitäisi miettiä mihin resurssit ilmastoasioissa käyttää. Muulle maailmalle pitäisi antaa ilmastoasioissa hieman enemmän keppiä ja vähemmän porkkanaa.”

Aaltolan mukaan on olemassa myös välineitä, joilla Suomen ei tarvitse sitoutua kaikkiin EU:n tekemiin päätöksiin.

”On mahdollista kävellä ulos päätöksenteosta ja antaa direktiivin mennä läpi niin kuin esimerkiksi Unkari tekee. Se on yksi väline ja vaihtoehto, eikä se ole aina huono vaihtoehto.”

Aaltola näkee maataloustukien leikkaamisen mahdottomana poliittisista syistä.  Kuva: Jussi Partanen

Maatalouteen ja maataloustukien mittaluokkaan Aaltolan suhtautuminen on neutraali.

”Isompi paine on syntymässä, että maataloustukia uudistetaan. Se on iso osa Euroopan budjettia. Mielestäni tässä asiassa pitää mennä omavaraisuus ja huoltovarmuus edellä. Ja niiden käyttäminen kriteereinä suosii Suomea. En usko, että maataloustukia pystytään poliittisista syistä leikkaamaan.”

Aaltola oli alkuvuodesta ehdolla presidentinvaaleissa valitsijayhdistyksen listalla ja nyt kesäkuussa eurovaaleissa Kokoomuksen riveissä. Miten Aaltola aikoo äänestää parlamentissa: oman mielensä, kokoomuksen vai Suomen kantojen mukaan?

”En ole ihmisenä muuttunut ja ihmiset ovat antaneet äänensä minun ajatuksilleni. Omilla aivoillani ajattelin äänestyspäätökset parlamentissa tehdä.”

Myös arki muuttuu Aaltolan perheessä, kun Mika Aaltolan työpaikka vaihtuu Brysseliin.

”Aluksi mennään niin, että reissaan edestakaisin viikoittain. Työn aloittaminen ja uusien tapojen oppiminen vaatii vahvasti läsnäoloa. Vaimo katselee samaan aikaan töitä Brysselistä. Haaveena on, että muuttaisimme sinne ja lapsikin oppisi toisen kielen”, kertoo Mika Aaltola.

Aaltola kiittelee siitä, että kaikki on sujunut Brysselissä hyvin notkeasti ja asiat on saatu hyvin järjestettyä.

”Yllättävintä on ollut, että kaikki kirjautumiset ja kulkukorttien saamiset ovat Brysselin päässä sujuneet todella helposti.”