Uusi kokoomuksen meppi Aura Salla haluaa järkeä parlamenttiin: ”Koheesiorahat eivät tuo takaisin kaikkea, mitä menee”

39 708 äänellä mepiksi valittu kokoomuspoliitikko Aura Salla aikoo tehdä EU:sta järkevämmän. Järkeä tulisi hänen mukaansa käyttää erityisesti sääntelyssä ja sitä varten tehdyissä vaikuttavuusarvioinneissa.

”Lainsäädännön vaikuttavuusarvioinnit tulisi tehdä mahdollisimman hyvin, sillä niissä arvioidaan esimerkiksi asetusten vaikutus yrityksiin ja eurooppalaiseen markkinaan. Lisäksi pitäisi varmistaa, ettei lainsäädännössä ole päällekkäisyyksiä, jotka jarruttaisivat kasvua”, Salla perustelee.

Tuoreen europarlamentaarikon mielestä tulevan komission pitäisi keskittyä mahdollistavuuteen, eikä lisätä uutta sääntelyä ”tsunamin” lailla.

Sääntely saattaa hänen mukaansa hidastaa ja vaikeuttaa yritysten toimintaa esimerkiksi verokäytäntöjen sekä työvoiman ja pääoman liikkuvuuden osalta.

”Esimerkiksi itse olen menossa nyt Belgiaan töihin ja olen ostamassa asuntoa. Suomessa oleva asuntoni ei kuitenkaan käy kaupan takaukseksi, vaan minulla täytyy olla käteistä rahaa.”

Toinen esimerkki on elokuussa voimaan tuleva tekoälyä koskeva laki, joka tulee rajoittamaan kansalaisten oikeuksia uhkaavia tekoälysovelluksia ja vaatimaan järjestelmiltä avoimuutta ja raportointia. Salla pelkää, että säädös tulee maksamaan liikaa pk-yrityksille ja estämään niiden kasvun.

Aura Sallaa kiinnostaa, miten pk-yritykset pärjäävät Suomessa ja Euroopassa. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGES

Ilmastosääntelyyn Salla suhtautuu päättäväisemmin: viime kaudella asetetuista tavoitteista ja Pariisin ilmastosopimuksesta tulee pitää tiukasti kiinni, sillä käsillä oleva ilmastokriisi vaatii järeitä toimenpiteitä.

Pariisilaisen kiertotalouden tutkimuskeskuksen vierailevana tutkijana toiminut Salla lisää, että viime kauden pakkausjäteasetuksessa mentiin metsään. Asetuksessa mahdollistettiin kovan muovin käyttöä biopohjaisten materiaalien sijaan.

”Meidän tulisi oikeasti miettiä, mikä on aidosti kestävää ilmaston kannalta, ja varmistaa ettemme toisi Kiinasta kovaa muovia. Suomessa meillä on jo hienoja yrityksiä, jotka tuottavat aidosti luonnolle kestäviä pakkausmateriaaleja. Sääntely ei saisi osua näihin yrityksiin.”

Sallan mukaan pakkausjäteasetuksen vaikutusarvioinnin teki ulkopuolinen konsulttifirma, joka samaan aikaan lobbasi kiinalaisen kovan muovin puolesta. Lisäksi arviointi perustui vanhaan tietoon.

Kiertotalous on Sallasta myös turvallisuuspoliittinen kysymys, sillä raakamateriaalia tulee tällä hetkellä paljon Kiinasta. Euroopan strategiseen autonomiaan liittyy olennaisesti se, että raakamateriaalia tuotettaisiin enemmän EU-alueella.

Komissiotaustan vuoksi Aura Sallalla on valmiiksi laajat sosiaaliset verkostot EU:ssa. Kuvassa Salla istuu saksalaisen Manuela Ripan (EPP) vieressä parlamentin istunnossa. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGES

Salla pyrkii talous- ja sisämarkkinavaliokuntiin, sillä valiokuntatyössä tehdään ”sitä kovaa politiikkaa”.

Talousasiat kiinnostavat myös EU:n budjetin kannalta. Hän haluaisi kehittää unionia omavaraisemmaksi esimerkiksi haittaverotuksen ja digitaalisen veropohjan kautta.

Lisäksi hän kansallistaisi maataloustuet.

Menovähennyksistä kysyttäessä hän vastaa suoraan koheesiorahat.

”Jos rahoitetaan teiden rakentamista, tulisi myös miettiä, mitä siellä tien päässä on. Tällä hetkellä rahat eivät tuo takaisin kaikkea, mitä menee. EU:n tulisi siirtyä näissä lainaperustaiseen rahoitukseen, jossa projekteihin saadaan lainatakaus muttei suoraa tukea.”

Salla on työskennellyt aiemmin komissiossa esimerkiksi kabinettien jäsenenä ja neuvonantajana. Hänen mukaansa Suomella on pienenä jäsenmaana paljon valtaa poliittisella tasolla erityisesti hyvien positioiden kautta.

”Kannustaisin nyt suomalaisia hakeutumaan EU-uralle ja nuorempia virkamiehiä hakemaan lähitulevaisuudessa aukeneviin johtajapaikkoihin. Tarvitsemme päteviä suomalaisia myös komissaarien kabinetteihin.”