

Tuore vasemmistoliiton meppi Jussi Saramo odottaa jo malttamattomana, että politiikan syksy Brysselissä alkaisi.
Siirtymä kotimaan politiikan töistä Brysseliin on ollut raskas ja työntäyteinen. Saramo aloittaa sekä talousvaliokunnan että verovaliokunnan alakomitean koordinaattorina. Lisäksi parlamentin vasemmistoryhmän säännöt on uudistettu.
”Ulkopolitiikasta on nyt selkeät kirjaukset, joiden myötä esimerkiksi Tšekin kommunistit eivät enää kuulu ryhmäämme ja meidän on helpompi olla ryhmässä mukana”, hän kertoo.
Läpipääsy eurovaaleissa ei ollut itsestäänselvyys. Saramo lähti tosissaan pyrkimään parlamenttiin, mutta kampanjan aikana Li Anderssonin ja Merja Kyllösen (vas.) suosio tuli varsin selväksi.
”Vaalipäivän aamuna ehdin jo sanoa puolisolleni, että tänään voidaan ottaa rennosti. Se kolmas paikka oli jotain, mihin kukaan ei oikein uskonut.”
Hän aikoo jatkaa alue- ja kuntavaltuutettuna kautensa loppuun, sillä hän on saanut niihin kansalta mandaatit ja työ valtuustoissa on mahdollista sovittaa yhteen Brysselin tehtävien kanssa.

Valiokuntien koordinaattorina Saramo johtaa, sovittelee ja tekee yhteistyötä muiden ryhmien kanssa. Verovaliokunnan alakomitea aikoo puuttua esimerkiksi veronkiertoon ja verovälttelyyn sekä vähentää veroparatiisien mahdollistamaa epäreilua kilpailua.
”EU-maat menettävät valtavasti rahaa verovälttelyyn vuosittain. Vero-oikeudenmukaisuus olisi jokaisen rehellisen yrittäjän etu”, hän sanoo.
”Maat kilpailevat nyt keskenään, vaikka samalla raha valuu pois Euroopasta esimerkiksi digijäteille. En tarkoita, että verotusta tulisi harmonisoida, vaan sille pitäisi olla minimit säätelevät direktiivit, esimerkiksi yhteisöveron tapauksessa.”
Saramo on myös teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäsen sekä budjettivaliokunnan varajäsen. Budjettitavoitteista hän mainitsee EU:n omien varojen kasvattamisen esimerkiksi hiilitullien asettamisella sekä koheesiorahojen järkevöittämisen. Hän vähentäisi rahojen kierrättämistä Brysselin kautta.
”Miksemme mekin voisi ohjata markkinoita esimerkiksi ilmastotavoitteiden hyväksi?”
”Monet järjestöt hakevat nyt rahoja EU:lta valtioiden leikatessa tukia. EU:ssa voisi olla tämän sijaan jokin normi, jonka mukaan jäsenmaiden olisi tuettava kansalaisyhteiskuntaa ja sen yhdistyksiä.”
Hiilitulleilla voitaisiin taas ohjata globaalia kauppaa ja lisätä unionin varoja.
”Nythän vaikkapa Yhdysvallat ja Kiina asettavat tulleja suojatakseen talouksiaan, Trump asettaisi niitä ihan huvikseenkin. Miksemme mekin voisi ohjata markkinoita esimerkiksi ilmastotavoitteiden hyväksi?”

Saramon mielestä isoissa ongelmissa kuten ilmastonmuutoksen hillitsemisessä EU:n rooli on välttämätön. Siksi sen tulisi säädellä esimerkiksi ympäristön kustannuksella voittoa tekeviä yrityksiä ja tukea valtioita verojen keruussa, vaikka säädökset toteutettaisiin itsenäisesti jäsenmaissa.
Hänestä ennallistamisella pelottelu on osin epärehellistä ja vaalipuhetta.
”Suomessa on vahva omistamisen suoja, eikä sitä olla rikkomassa. EU ei myöskään päätä yksittäisen suon kohtalosta. Ennallistamisesta saadaan taloudellisia korvauksia, ja ympäristön puhtaana pitämisestä hyötyvät kaikki. Hiilinieluja kasvattamalla taas säästyvät päästövähennykset jostain muualta.”
Saramosta ihmisten kannattaisi nähdä EU mahdollisuutena, jopa ainoana sellaisena.
”Pitkään oli helppo ajatella, että parempi kun EU ei sotkeudu liikaa meidän asioihin. Nyt jos EU ei tue valtioita asettamalla rajoja, ne ovat ongelmissa”, hän sanoo.
”Turvallisuuden ja huoltovarmuuden tueksi EU on esimerkiksi maataloudelle valtava tukikoneisto ja globaalisti poliittinen voimatekijä, ja se myös turvaa kotimaan tuotantoa.”