

MTK:n harjoittelujaksolla Brysselissä olleet opiskelijat eivät ole työllistyneet EU-instituutioihin. Tieto on peräisin viimeisimpien kuuden vuoden ajalta. Asiasta kertoo MTK:n Brysselin toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki.
MTK tarjoaa mahdollisuuden harjoitteluun Brysselissä opintojen loppuvaiheessa olevalle EU-asioista kiinnostuneelle ja EU-uraa suunnittelevalle korkeakouluopiskelijalle.
”Harjoittelun ensisijainen tarkoitus on lisätä maatalous- ja metsäalalla olevien ihmisten EU-osaamista. Tarkoitus ei siis ole välttämättä työllistää ihmisiä EU:n virkamiehiksi, koska MTK on edunvalvontajärjestö”, sanoo Leiponen-Syyrakki.
EU:n virkamiesuran kehnoksi vetovoimaksi suomalaisten keskuudessa hän arvelee yleistä palkkatasoa, pitkää ja vaikeaa rekrytointiprosessia sekä Brysseliä kaupunkina.
”Brysselissä on normaalia, että ollaan kuuteen asti töissä. Perheelliselle se tuottaa haasteita, sillä täällä ei ole yleensä mahdollisuuksia iltapäivähoitoon. Käytännössä pitää olla varaa hankkia au pair tai puolison hakea lapsi päivähoidosta.”
Leiponen-Syyrakki arvioi, että valtaosa harjoittelussa olleista on palannut Suomeen viimeistelemään opintojaan.
”Kaikki MTK:n harjoittelussa olleet ovat kuitenkin jollain tavalla tekemissä EU:n ja kansainvälisten asioiden parissa”, hän iloitsee.

”Brysselissä olevia harjoittelupaikkoja ei välttämättä markkinoida opiskelijoille kovin hyvin. Itse pitää tietää ja kaivaa tietoa.” Lauri Ahtola
Oikeustieteen neljännen vuoden opiskelija Lauri Ahtola Turun yliopistosta on parhaillaan korkeakouluharjoittelussa MTK:n Brysselin toimistossa.
”Kun kerroin kavereille, että olen menossa harjoitteluun tänne, he kysyivät innoissaan, mistä löysin tämän paikan. Esimerkiksi Brysselissä olevia harjoittelupaikkoja ei välttämättä markkinoida opiskelijoille kovin hyvin. Itse pitää tietää ja kaivaa tietoa”, Ahtola kertoo.
Hän itse löysi tiedon harjoittelupaikasta MTK:n sivuilta, koska osasi odottaa sitä.
Ahtola näkee tärkeänä, että suomalaisia saataisiin lähetettyä Brysseliin jo opiskeluvaiheessa.
”Bryssel on EU:n hallinnollinen keskus, jossa päätetään paljon meidän suomalaisten asioista. Opiskelijoiden saamisesta Brysseliin hyötyisi suomalainen elinkeinoelämä ja sitä kautta koko yhteiskunta.”
Kotimainen ruuantuotanto on kiinnostanut Ahtolaa lapsesta asti. Hän on itse ollut paljon enonsa maatilalla etenkin konehommissa pellolla. Tila sijaitsee Kanta-Hämeessä Lammilla.
26-vuotiasta Ahtolaa kiinnostaisi työskennellä jatkossa esimerkiksi lobbarin roolissa EU-ympäristössä.
”Oman, lyhyen kokemukseni mukaan Brysselissä on paljon lobbareita, ja heillä on hyvin oleellinen rooli lainsäädäntöprosessissa. He saattavat lainsäätäjien korviin sellaisten toimijoiden näkökannat, joihin sääntely lopulta tulee vaikuttamaan”, Ahtola sanoo.