
Paperiteollisuuden eurooppalaisen edunvalvontajärjestön Cepin pääjohtaja Jori Ringman odottaa, että biotalous saisi vahvan roolin uuden komission agendalla.
”Kun edellisen komission aikana biotalous on nukkunut, se on toivottavasti uuden komission myötä heräämässä. Tavoitteemme on, että uusi komissio ottaa ensi töinään biotalouden kehittämisen osaksi eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa.”
Yhdysvalloissa ja Kiinassa kehitetään Ringmanin mukaan voimakkaasti biotalouden teknologiaa, mistä Eurooppa on jäämässä jälkeen.
”Nyt kun Eurooppa elää kriisiaikaa, metsäteollisuus on nähtävä myös omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamisen kautta osana turvallisuutta.”
”Metsäklusteri tarjoaa Euroopassa yli neljä miljoonaa välitöntä työpaikkaa.” Jori Ringman
Ringman muistuttaa, että koko metsäteollisuuden arvoketjun liikevaihto Euroopassa on yli 500 miljardia euroa vuodessa.
”Metsäklusterin kokonaismerkitystä ei nähdä, kun se tilastoidaan monelle toimialalle. Todellisuudessa joka viides tuotantotalouden yrityksistä kuuluu metsäklusteriin. Jos se olisi yksi toimiala, se olisi suurin Euroopassa, jossa se tarjoaa yli neljä miljoonaa välitöntä työpaikkaa.”
Metsäteollisuudella on eniten resursseja ja osaamista viedä vihreää siirtymää eteenpäin, uskoo Ringman.
”Ilman metsäteollisuutta ilmastopäästöt olisivat 20 prosenttia suuremmat.”
”Ilman metsäteollisuutta ilmastopäästöt olisivat 20 prosenttia suuremmat.”
Muovituotteiden hiilijalanjälki on osoittautunut tutkimuksissa aiemmin arveltua suuremmaksi, mikä edistää muovia korvaavien biopohjaisten tuotteiden kehittämistä.
”Kun olemme siirtymässä vihreän siirtymän myötä uuteen talouteen, meidän tulee olla siinä vahvasti eturintamassa. Monet Keski-Euroopan maat puolustavat omaa fossiilitalouteen perustuvaa vanhaa teollisuuttaan.”
EU:ssa on ollut Ringmanin mukaan sellaista reservaattiajattelua, että pohjoisen metsät ovat viimeisiä puskureita ilmastotaistelussa, kun muualla Euroopassa on peli jo menetetty.
”Monet Keski-Euroopan maat puolustavat omaa fossiilitalouteen perustuvaa vanhaa teollisuuttaan.”
Suomalaisen metsäkeskustelun kummajainen on Ringmanin mukaan siinä, että puhutaan enemmän nielujen kasvattamisen tärkeydestä kuin fossiilisten aiheuttamien päästöjen vähentämisestä.
”Komission ilmastolain suurin ongelma ja poliittinen virhe oli siinä, että se antoi viestin, että Euroopassa ei pystytä kaikkia teollisuuden aloja dekarbonisoimaan (irrottamaan hiilestä) vuoteen 2050 mennessä.”
”Tästä seurasi epärealistinen tarve kasvattaa metsänieluja yli sen, mikä on luonnollista kasvua, koska nieluja tarvittiin kompensoimaan muiden kuin metsäteollisuuden päästöjä.”
Haastattelu on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa Metsä vastaa -kiertoartikkeleiden sarjaa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
