Supercellin pääkonttorin rakenteita Helsingin Jätkäsaaresta. Kuva: Jaana Kankaanpää
Metsästä on yhtäkkiä tullut Euroopassa uusi f-alkuinen kirosana, tuskailee teollisuuspomo
Sellu- ja paperiteollisuutta vaikeutetaan joka taholta, vaikka sen innovaatiot voisivat pelastaa maailman.TilaajalleBryssel
Jori Ringman vaikuttamistyön ytimessä eli puhumassa Euroopan energiafoorumin osallistujille Euroopan parlamentissa. Kuva: European Energy ForumSuomalaisilla asiantuntijoilla on monesti tapana kuvitella, että kun jokin asia on käyty kertomassa Brysselissä, ja sille on nyökätty, niin asia olisi sillä selvä, kertoo korkea EU-lähde.
”Ei se näin mene”, hän opastaa.
”Täällä täytyy koko ajan pitää yhteyttä ihmisiin, hankkia samanmielisten tukea ja olla valmis tarjoamaan vastavuoroisesti heille tukea. Turha myöskään tulla sanomaan tänne vain ’ei käy’, vaan pitää olla valmis joustamaan ja tarjota kompromissia.”
Aktiivisesta ja näkyvästä toiminnasta maininnan saa lähinnä vain suomalainen metsäteollisuus.
Euroopan sellu- ja paperiteollisuuden (Cepi) pääsihteeri Jori Ringman on tällainen kehäkettu. Hän on työskennellyt järjestössä vuodesta 2004 ja vetänyt sitä vuodesta 2019.
Cepiin kuuluu alan 500 eurooppalaista yritystä ja 18 eri maiden metsäteollisuusjärjestöä. Puheenjohtajana toimii niin ikään suomalainen, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä.
”Cepi on onnistunut olemaan kokoaan suurempi vaikuttaja. Meillä on hyvät yhteydet lainvalmisteluun ja teemme kotiläksymme hyvin”, Ringman toteaa.
”Kun lakiehdotus tulee, pystymme nopeasti analysoimaan vaikutukset ja ehdottamaan korjauksia. Usein lakiesityksen päätarkoitus on hyvä, mutta säätäjät eivät huomaa, mitä sivuvaikutuksia esitys voi tuoda mukanaan.”
Cepi tekee yhteistyötä muiden teollisuudenalojen kanssa.
”Saamme muulta teollisuudelta tukea, ja olemme hyviä löytämään ratkaisuja. Näin pystymme nopeasti tekemään parannusehdotuksen. Meillä on myös Brysselin paras data käytössämme.”
Cepi ei myöskään lähde vaatimaan lakeihin porsaanreikiä.
”Ihmisillä on hurjan paljon järkyttäviä ennakkoluuloja.” Jori Ringman
Edunvalvonta – ja varsinkin metsäteollisuuden edunvalvonta – on Brysselissä vaikeutunut paljon Suomen EU-jäsenyyden alkutaipaleesta. Silloin Ringmanin mukaan luotiin paljon standardeja, ja paimentamiseen riitti teknisen tiedon hallinta.
”Nyt pitäisi olla kertomassa tarinaa: mikä on kontribuutiomme yhteiskunnalle sen lisäksi, että tavoittelemme voittoa. Samaan aikaan metsästä, forest, on tullut uusi f-alkuinen kirosana.”
Ringmanin mukaan niin europarlamentaarikkojen ja -virkamiesten kuin keskivertoeurooppalaisten mielissä viimeiset puut ovat juuri kuolemassa, ja se mikä on hengissä, pitäisi suojella välittömästi.
”Tämän vahvistavat mielikuvatutkimukset, joita teetämme vuosittain eri jäsenmaissa. Ihmisillä on hurjan paljon järkyttäviä ennakkoluuloja.”
Vaikka metsien kasvu Euroopassa tosiasiassa lisääntyy ja metsäteollisuus on keskeinen osa ilmasto-ongelmien ratkaisua, asian viestiminen on hankalaa ja hidasta.
”Ei siinä yksi mielikuvakampanja auta. Yritämme edetä täällä systemaattisesti poliitikkoja tapaamalla. Metsästä on hurjan hyvää faktaa, jota tarjoilemme paljon.”
Tiedonvälitykseen on valjastettu myös Cepin kansalliset järjestöt (Suomessa Metsäteollisuus ry) ja jäsenyritykset.
”Keskustelin taannoin yhden eteläeurooppalaisen vihreän poliitikon kanssa, jonka kotiseudusta yli 60 prosenttia on metsää. Sitä ei kuitenkaan hyödynnetä, ja se on tikittävä aikapommi metsäpaloille. Puurakentamisesta kiinnostuneena hän ihmetteli, miksi rakennuspuu tuodaan heille Itävallasta.”
Ringman syyttää väärälle raiteelle ajautumisesta EU:n vihreää siirtymää (Green Deal), jolla on pyritty vain metsän suojeluun. Varsinkin pienillä yrityksillä on nyt poliittinen riski investoida puun jalostukseen. Ringman pelkää monen yrityksen häviävän markkinoilta.
”Meitä haastetaan kaikilla sektoreilla: raaka-aineessa, prosessissa päästöineen, energiassa, kuljetuksissa, rahoituksessa, kansainvälisessä kaupassa...”
”EU:n tavoitteena on esimerkiksi vähentää kemikaalien käyttöä. Meiltä voidaan vahingossa kieltää jokin tärkeä kemikaali”, Ringman konkretisoi.
Epäonnekseen sellu- ja paperiteollisuus tarvitsee juuri tiukimmin ympäristöväen hampaissa olevia puukuituja, vettä ja energiaa.
”Kuidut on haastettu, koska metsät nähdään hiilinieluina, biodiversiteetin mahdollistajina ja virkistyskäytön kohteena. Ei ole enää samaa varmuutta, voiko niitä käyttää raaka-aineena. Näkeekö ja ymmärtääkö lainsäätäjä ollenkaan kestävää metsänkäyttöä”, Ringman pohtii.
Hän on huomannut, että vain puiset rakennusmateriaalit halutaan nähdä kestävinä, koska ne säilyvät sata vuotta.
”Ei ymmärretä, että samalla kun puusta hyödynnetään rakennusmateriaali, siitä tulee sivuvirtoja, jotka käytetään resurssitehokkaasti.”
”Poliitikot haluavat yksinkertaisia vastauksia monimutkaisista asioista. Se haastaa meitä.”
Koivukuidusta kudottua Marimekon Allu-mekkokangasta. Kuva: Jarkko SirkiäRingman uskoo, että moni yritys tekee – jos uskaltautuu – tulevaisuudessa osin tai täysin jotakin muuta kuin nyt.
”Monipuolistumnen tuo resielienssiä, kriisinkestävyyttä. Paperia ja kartonkia tarvitaan jatkossakin, mutta innovaatioista voi syntyä uutta. Se, mitä tehdään nyt pienessä mittakaavassa, voi skaalautua valtavirraksi.”
”Esimerkiksi Suomessa on tehty hienoja keksintöjä puupohjaisten tekstiilien osalta.”
Yhtenä ratkaisuna ongelmaan Ringman palaa yritysten arvoihin.
”Kaikilla yrityksillä on arvot, vaikka niistä ei ole perinteisesti kerrottu ulos. Siksi olemme nyt haastaneet yrityksiä kertomaan arvoistaan.”
”Monille on tullut yllätyksenä, että yrityksillä on muitakin arvoja kuin voiton tavoittelu. Kaikilla yrityksillämme on hyviä arvoja”, Ringman uskoo.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
