Ikä, raha tai sukupuoli voivat estää lapsettomuushoidot – sukusolujen luovuttajista kova pula
Suomalaiset ovat keskenään epätasa-arvoisessa asemassa lapsettomuushoitojen saavutettavuudessa. Monelle raha voi nousta esteeksi, kuten matkakin.
Moni asia voi nousta esteeksi lapsettomuushoidoille etenkin julkisella puolella. Kuva: Jarkko SirkiäNoin puolet hedelmöityshoidoissa käyneistä saa hoitojen avulla lapsen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän Terve Suomi -tutkimuksen mukaan 16 prosenttia naisista ja 11 prosenttia miehistä on jossain vaiheessa elämäänsä kokenut tahatonta lapsettomuutta. Noin puolet heistä ei ollut hakeutunut tutkimuksiin ja hoitoon.
Tutkimuspäällikkö Reija Klemetti THL:stä kertoo, että osalla naisista ikä nousee lapsettomuushoitojen esteeksi, sillä julkisella puolella hoitoja ei tehdä yli 40-vuotiaille.
”Itselliset miehet ja miesparit rajautuvat hoitojen ulkopuolelle.” Piia Savio
Toiminnanjohtaja Piia Savio Lapsettomien yhdistys Simpukasta näkee, että suomalaiset ovat keskenään epätasa-arvoisessa asemassa lapsettomuushoitojen saavutettavuudessa. Monelle raha voi nousta esteeksi, kuten matkakin.
Julkisen puolen hedelmöityshoitoja on tarjolla yliopistosairaaloissa isoissa kaupungeissa, joissa toimivat myös yksityisen puolen klinikat.
Tällä hetkellä lapsettomuushoitoja tarjotaan nais-miespareille, naispareille ja itsellisille naisille. Hedelmöityshoitolaki estää sijaissynnytykset eli hoitoja ei voida antaa, jos on tiedossa, että lapsi annetaan adoptioon.
”Näin ollen itselliset miehet ja miesparit rajautuvat hoitojen ulkopuolelle. Julkisella puolella ei anneta hoitoja myöskään kumppanuusvanhemmuutta suunnitteleville”, Savio kertoo. Näihin epäkohtiin Simpukka haluaisi muutoksen.
Lapsettomien yhdistys on esittänyt hoidon saannin tehostamiseksi palveluseteliä yksityisen puolen hoitoihin. Savion mukaan se säästäisi sekä potilaan että yhteiskunnan kustannuksia.
”Valitettavasti sukusolujen luovuttajista on yhä kova pula.” Reija Klemetti
THL:n Klemetin mukaan suotuisaakin kehitystä on tapahtunut, sillä mahdollisuus käyttää luovutettuja sukusoluja on parantunut. Vuonna 2022 kaikista hedelmöityshoidoista liki neljännes tehtiin luovutetuilla sukusoluilla.
”Valitettavasti sukusolujen luovuttajista on yhä kova pula, mikä pidentää hoitojonoja erityisesti julkisella puolella. Tässä olisi kansalaisilla mahdollisuus auttaa luovuttamalla soluja niitä tarvitseville”, Klemetti sanoo.
THL on perustamassa rekisteriä kaikista Suomessa tehdyistä koeputkihedelmöityshoidoista. Tarkoitus on kirjata ylös hoidon tulokset ja mahdolliset komplikaatiot. Kertyneiden tietojen avulla hoitoja pystytään kehittämään. Samalla tunnistetaan mahdolliset alueiden väliset erot annettujen hoitojen määrissä, laaduissa ja tuloksissa.
Tänään 11.5. vietetään lapsettomien lauantaita.
- Osaston luetuimmat
