Isoisän kuolema ja yrityskauppa tekivät Motonetista suuren – omistaja ja EK:n puheenjohtaja jyrähtää kuntien toiminnasta

Motonetin myymälän kyljessä Kehä kolmosella on emoyhtiö Broman Groupin hallintosiipi, ja sen sisäänmenon vieressä näkyy ikkunalasin läpi harvinaisuus: kaunis kermanvaalea Datsun Bluebird 1 200.

Auton hankki vasta hiljattain Väinö H. Broman, koko Broman Goupin ja sen hallituksen nykyisen puheenjohtaja Harri Bromanin isä.

Motonetin tarinaan liittyy nimittäin autokauppa. Harri Bromanin isoisä Eric H. Broman perusti pääkaupunkiseudulle jo ennen sotia autoliikkeen, jonne hän toi myytävää Amerikasta asti ja aloitti ensimmäisenä Euroopassa vuonna 1962 japanilaisten autojen maahantuonnin.

Eric kuoli yllättäen vuonna 1963, ja 31-vuotias poika Väinö alkoi pyörittää Autokeskusta veljensä ja sisarensa kanssa. Uusi Datsunien erä oli tulossa eikä sisaruksilla ollut pankissa isänsä veroista luottoa.

”Pankki käski keksiä jotakin, ja he pyysivät kumppaniksi Simo Aroa. Myöhemmin Aro-yhtymä osti loputkin sisarusten osuudet ja isäni alkoi etsiä äitini kanssa autokaupalle edullisempaa toimipaikkaa.”

He perustivat vuonna 1965 Joensuuhun Pielisensuun Auton ja Erkki-veli Espooseen varaosien maahantuontiliikkeen.

Autokaupasta luovuttiin vuonna 1971, ja Väinö alkoi myydä autojen varaosia, tarvikkeita ja huoltoa. Poika Harri tuli mukaan täysipäiväisesti mukaan 1985 ja vuonna 1988 hankittiin vielä tekninen tukkukauppa.

Liikevaihtoa oli noihin aikoihin neljä miljoonaa euroa ja työntekijöitä muutamia kymmeniä, vuonna 1995 luvut olivat jo 15 miljoonaa ja 90 ihmistä.

"Silloin tehtiin ensimmäinen sukupolvenvaihdos. Isä katsoi, että minä ja veljeni Eero olemme tolkun miehiä, että saattaisimme pystyä jatkamaan toimintaa.”

Vuonna 1998 pojille siirrettiin loput, keväällä 2007 luovuttiin teknisestä tukkukupasta ja saatiin ostettua neljännellä yrittämällä Lauri Juntusen vuonna 1989 perustama Motonet.

Motonetin liikevaihto oli tuolloin liki 40 miljoonaa ja työntekijöitä lähes 200. Nyt väkeä on lähes 2 000, vaihtoa 465 miljonaa euroa ja veljeksillä miljoonien vuositulot.

”2000-luvun alkupuolella ymmärsin, että tästä liiketoiminnasta voi tulla vielä isoa ja sen tuotoilla myös vaurastua. Näin etenkin Motonet-kaupan jälkeen on tapahtunutkin”, Broman toteaa ja sanoo antavansa takaisinkin.

”Sekä yritys että veljeni ja minä henkilökohtaisesti tuemme vuosittain muun muassa maanpuolustusta, koulutusta, nuorten toimintaa, urheilua ja kulttuuria.”

Pörssiin ei ole menohaluja, sillä rahaa on riittävästi ja toiminta joustavaa.

”Eli minä olen nähnyt kehityksen aika pienestä tähän hetkeen. Olemme olleet kohtuullisen sinnikkäitä, ja hakanneet päätämme välillä Karjalan ja välillä Espoon, Oulun ja Tampereen mäntyyn parhaimmillaan kymmenenkin vuotta.”

Bromanin mukaan kunnat ovat laittaneet luvituksissa omat hankkeensa etusijalle ennen yrityksiä.

”Ei löydy kahta kaupunkia, joihin kelpaisi sama paperisetti rakennuslupineen, kaavamuutoksineen ja yva-selvityksineen, vaikka lait ja asetukset ovat samat.”

Hän toivookin Elinkeinoelämän Keskusliiton puheenjohtajana, että yritysten kasvua helpotetaan eli että uusi hallitus laittaa kaavoitukselle ja rakennusluville tiukat aikarajat ja rajaa myös viranomaisten valitusten määriä. Toive koskee Motonetin lisäksi Suomeen kaavailtuja 90 miljardin euron vihreitä investointeja.

”Meillä on merkittävät vesi- ja mineraalivarannot, edullista ja päästötöntä sähköä, osaamme teolliset prosessit, yhteiskuntamme on vakaa ja Naton myötä maabrändimme on parantunut. On pitkälti itsestämme kiinni, otammeko Euroopan 5 000 miljardin euron vihreästä siirtymästä hyödyt irti”, Broman sanoo.

”Meidän pitää varmistaa osaajien saatavuus ja moitteeton infran toimivuus maantieteellisesti suuressa maassamme.”

”Puuilo on muuten tehokkuudeltaan niin ylivoimainen, että sitä pitää kadehtia. Myös suomalaiset ruokakaupat ovat Euroopan parhaita”, Harri Broman sanoo. Kuva: Carolina Husu

Vuonna 2015 Motonet meni Viroon ja tänä vuonna Ruotsiin. Tallinnan toinen kauppapaikka ei etene ”New Yorkin tasoisten” maanvuokrien vuoksi, mutta dynaamisessa Ruotsissa Sundsvallin, Örebron ja Gävlen liikepaikat etenevät.

Bromanin mukaan yksi syy on jo koulutus: Ruotsissa kauppakorkeakoulussakin opetetaan kaupantekoa Ikean ja H&M:n kanssa yhdessä eikä pelkkiä tukitoimia eli laskentaa, markkinointia tai henkilöstöhallintoa, kuten meillä.

Tuleva hallitus aikoo tiukentaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Niin pitääkin, sanoo Broman, jonka mukaan 136 500 suomalaista on työttömyysloukussa ja puoli miljoonaa tuloloukussa eli kummankaan ei kannata lisätä työntekoaan.

”Se reservi kannattaa ottaa käyttöön, koska se on jo Suomessa. Ja työttömyys-, toimeentulo- ja asumistukea pitäisi katsoa kokonaisuutena, sillä pienenevän työttömyysturvan kompensoiminen jollakin muulla tuella ei muuta kokonaisuutta.”

Talouskasvu ja investoinnit tarvitsisivat Bromanin mukaan myös tuplasti nykyisen 20 000 ulkomailta tulevan työntekijän joukon. Heidät pitää saada töihin tai edes koulutettua. Siihen tarvitaan enemmän englanninkielistä ammattikoulutusta.

”Ja kun joku osaaja tänne tulee, hänestä on pidettävä hyvää huolta”, Broman painottaa.

Motonetissäkin heitä jo on, suomalaisella palkalla, mutta ei välttämättä suomen kielellä. Palveluväkeä on kuitenkin enemmän kuin osittain samoilla tuotteilla kilpailevilla Rustalla, Tokmannilla, Julalla ja Puuilolla.

”Puuilo on muuten tehokkuudeltaan niin ylivoimainen, että sitä pitää kadehtia. Myös suomalaiset ruokakaupat ovat Euroopan parhaita.”

Motonetin henkilöstöstä reilu puolet on kokoaikaista työvoimaa. Tarvetta on ”ihan kaikille” eli myyjistä varasto- ja toimistohenkilöihin ja autonasentajiin, mutta erityistä pulaa potevat yritysmyynti ja tietohallinto.

EK:n puheenjohtajana hän haluaa lain avulla joustoa paikalliseen sopimiseen.

”Työntekijät ovat ihmisiä, ja on ihan eri asia, miten työehtosopimukset joustavat kuin miten ihmiset joustavat.”

Broman puhuu erityisesti keskisuurten eli 50–499 työllistävien puolesta.

”Niitä on kaikista Suomen yrityksistä vain yksi prosentti, mutta neljännes yksityisistä työpaikoista ja kolmannes kaikesta liikevaihdosta. Niihin panostaminen kannattaa.”

EK on vahva vaikuttaja, joten menevätkö sen toiveet sellaisenaan hallitusohjelmaan? "Meillä on varmasti parempi asema kuin olisi jossakin toisessa kokoonpanossa, mutta ei siellä saa mikään puoluekaan kaikkea läpi", Harri Broman vastaa. Kuva: Carolina Husu