Kun omien asioiden hoitaminen ei onnistu, luotettavan henkilön voi valtuuttaa omaksi edunvalvojakseen. Kuva: Sanne Katainen
Entä jos et kykene hoitamaan omia asioitasi? Näin varaudut ajoissa
Mitä jos sairastut vakavasti, etkä pysty hoitamaan asioitasi? Tee edunvalvontavaltuutus ajoissa. Se on tarpeellinen jokaiselle täysi-ikäiselle.Tilaajalle
Edunvalvontavaltakirja on tärkeä asiakirja, jonka tekemistä kannattaa jokaisen aikuisen harkita. Kuva: Carolina HusuDigitaalisten palveluiden lisääntyminen sekä helpottaa että heikentää asioiden hoitoa. Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo kuulee jatkuvasti iäkkäiltä ihmisiltä ja heidän läheisiltään siitä, miten vaikeaksi asioiden hoito on muuttunut.
Sähköisessä asioinnissa toisen valtuuttaminen tai toisen avulla asioiden tekeminen on lisännyt tilannetta, jossa iäkkään ihmisen asioita hoitaa joku muu kuin hän itse, vaikka hän edelleen kykenisi päättämään esimerkiksi pankkiasioistaan.
”Sähköinen maailma on lisännyt monen riippuvuutta muiden avusta”, Topo kiteyttää.
Digiasiointi toisen puolesta alkaa olla monessa perheessä arkea. Iäkäs henkilö antaa usein omat pankkitunnuksensa esimerkiksi aikuiselle lapselleen, jotta voi käydä katsomassa esimerkiksi terveystietoja sähköisistä järjestelmistä ja varata helposti aikoja.
Topo huomauttaa, että pankkitunnusten antaminen toiselle on kiellettyä. Pankkitunnukset ovat henkilökohtaisia.
”Lainsäädännössä ei edes tunnisteta tilanteita, joissa avustetaan sähköisessä asioinnissa ilman valtuutusta.”
Iäkäs ihminen – tai nuorempikin – voi toki allekirjoittaa valtakirjan jollekin luotettavalle henkilölle, joka voisi hoitaa ainakin raha-asioita, Topo muistuttaa.
”Näin esimerkiksi aikuinen lapsi voi valtakirjan saatuaan hoitaa vanhempansa pankkiasioita omilla pankkitunnuksillaan. Silloin tiedetään, kuka verkkopankissa toimii toisen puolesta.”
Topo nostaa esille, että eri pankeilla on omat toimintatapansa.
”Jos esimerkiksi valtakirjan saaneella omaisella ei ole samassa pankissa itsellään tiliä, pankkitunnusten saaminen valtuuttajan tilille voi olla jossain pankissa monimutkaisempaa kuin toisessa.”
Toinen iso kysymys hänestä on, kenellä on oikeus saada toisen ihmisen terveystietoja.
”On tilanteita, jolloin läheisen on hyvä päästä auttamaan terveystietojen hakemisessa ja näkemään niitä, jotta terveystiedot eivät jää tietojärjestelmän uumeniin eikä tieto esimerkiksi lääkehoidosta välity.”
Terveystietoja voi luovuttaa lähiomaisille tai muille läheisille vain henkilön kirjallisella suostumuksella eli valtakirjalla.
Terveystietojen saaminen ei onnistu niillä pankkitunnuksilla, joilla henkilö on valtuutettu hoitamaan toisen pankkiasioita.
Asioiden hoitamiseen voi valtuuttaa luotettavan ihmisen. Kuva: Sanne KatainenEdunvalvontavaltuutus on keino valtuuttaa luotettava ihminen hoitamaan asioitaan. Edunvalvontavaltuutuksella pääsee näkemään myös terveystietoja, jos asia on valtuutukseen kirjattu.
”Edunvalvontavaltuutus tunnetaan jo melko hyvin, mutta harva tietää oikeasti mikä sen on, mistä sen löytää ja miten se tehdään”, Topo sanoo.
Myös nuorempien olisi syytä varautua siihen, etteivät he yhtäkkiä pysty hoitamaan omia asioitaan.
”Meidän kaikkien täysi-ikäisten olisi järkevää tehdä edunvalvontavaltuutus. Ei koskaan voi tietää milloin liukastuu ja lyö päänsä ja on kyvytön lyhyemmän tai pidemmän ajan hoitamaan omia asioitaan.”
Harmillista Topon mukaan on se, että edunvalvontavaltuutuksen ottaminen käyttöön voi kestää aika pitkään. Edunvalvontavaltuutusasiat käsitellään Digi- ja väestötietovirastossa.
”Käsittelyaikoja on pystytty lyhentämään, mutta edelleen ne ovat pitkiä. Se tietysti vaikeuttaa asioiden hoitoa.”
Valtakirja
Edunvalvonta on seuraava askel järeämpään suuntaan.
Vanhuusoikeuden tutkija Henna Nikumaa Itä-Suomen yliopistosta viimeistelee paraikaa väitöskirjaa muistisairaiden ihmisten autonomiasta.
Hän on ollut tekemässä opasta Miten turvaan tahtoni toteutumisen? – Opas oikeudelliseen ennakointiin, jonka voi ladata osoitteesta www.sumut.fi tai tilata Suomen muistiasiantuntijat ry:stä.
Oppaasta löytyy hyvä malli edunvalvontavaltuutukselle.
Nikumaa harmittelee Topon tapaan, että liian harva tekee edunvalvontavaltuutuksen.
”Moni ajattelee, että olen niin nuori, mutta nuorena voi myös ajaa autokolarin ja vammautua pysyvästi. Moni myös ajattelee, että totta kai puoliso tai täysi-ikäiset lapset saavat automaattisesti hoitaa asioita puolestani, jos minulle jotakin sattuu. Näinhän ei ole.”
Nikumaa sanoo, että edunvalvontavaltuutus sekoitetaan usein edunvalvontaan.
”Harmi, että lainsäätäjä aikoinaan antoi samantyyppisen nimen. Korostan aina, että tekemällä edunvalvontavaltuutuksen voi välttää edunvalvonnan.”
Edunvalvonta on järeämpi toimi, johon joutuu, jos henkilö ei enää pysty hoitamaan asioitaan eikä käytössä ole muita lievempiä keinoja – kuten terveenä tehtyä edunvalvontavaltuutusta.
”Edunvalvonta on pitkä, hankala ja kallis prosessi. Edunvalvojalla on myös hyvin usein paljon kapeampi toimivalta kuin edunvalvontavaltuutetulla. Siihen kuuluu hirveästi byrokratiaa”, Nikumaa sanoo.
Siksikin hän suosittelee tekemään edunvalvontavaltuutuksen pikimmiten.
Edunvalvontavaltuutus
Ja kun se on tehty, valtuutus on tietysti pidettävä hyvässä tallessa.
”Yleensä neuvon ikääntyneitä, että he antavat valtuutuksen valitsemalleen edunvalvontavaltuutetulle.”
Nikumaa on kuullut monta tarinaa siitä, että tuossa mummon kansiossa kirjahyllyssä säilytetään tärkeitä papereita. Sitten menee vuosia ja mummo sairastuu muistisairauteen.
”Kun lapset avaavat kansion, edunvalvontavaltuutuspaperia ei ole enää siellä, koska mummo on siirtänyt sen parempaan paikkaan eikä muista mihin. Jos alkuperäistä paperia ei löydy, kopio ei riitä.”
- Osaston luetuimmat
