Mikko Pilli-Sihvola on hyvin tietoinen, että metsäomaisuus vaikuttaa hoivamaksuihin. Hän harmittelee, että metsien sukupolvenvaihdoksilla on liikaa esteitä. Kuva: Juha Tanhua
70 hehtaarin laskennallinen metsätulo on 130 euroa kuukaudessa – järkytys on kova, kun se korottaakin vanhuksen hoivamaksuja ja pahimmillaan tila voi olla pakko myydä
Vaikka metsäpalstasta ei saisi euroakaan tuloja, omistus voi vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen ja hoivamaksuihin. Joissakin tapauksissa tila on pakko myydä.Tilaajalle
Lahden Nastolassa metsiä omistavan Mikko Pilli-Sihvolan perheessä mietitään sukupolvenvaihdosta. Häntä huolestuttaa metsien kasvottoman omistuksen lisääntyminen. Kuva: Juha TanhuaLahden Nastolassa metsätilaansa hoitava Mikko Pilli-Sihvola, 73, olisi valmis panemaan pillit pussiin ja luovuttamaan metsänsä seuraavalle sukupolvelle.
Aktiivisena metsänomistajana hän on hyvin tietoinen siitä, että metsäomaisuus voi vaikuttaa esimerkiksi hoivamaksuihin.
”Toistaiseksi minulle itselleni ei ole sillä vielä vaikutusta, mutta koska vaimoni on laitoksessa, asumistukea ei tule täyttä määrää, koska minulla on metsää.”
Sukupolvenvaihdosta on hänen mukaansa pohdittu siitä lähtien, kun vaimo sairastui seitsemän vuotta sitten.
Syntymäkodissaan asuva Pilli-Sihvola harmittelee, että metsätilojen sukupolvenvaihdoksen tielle on asetettu liian paljon esteitä. Koska kyse on suuremmasta metsätilasta, kustannukset siirrosta jälkipolville voivat muodostua isoiksi.
”Palikat ovat vähän auki eli mietimme nyt, mikä olisi fiksuin tapa hoitaa asia. Tavoitteena on, ettei kukaan joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen ja minäkin saisin näkkileivän päälle jotakin.”
Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen erityisasiantuntija Timo Hannonen kertoo, että sukupolvenvaihdoksia pohditaan nyt ankarasti eri puolilla Päijät-Hämettä. Pilli-Sihvolan perheen pohdinta on hänelle tuttua. Hannosen mukaan kaikenlaisilla tiloilla on epätietoisuutta siitä, mitä metsätilalle kannattaisi tehdä.
”Tiedonjano on kyltymätön.”
Hannosen mukaan metsäomaisuuden vaikutus maksuihin ja etuisuuksiin voi usein vauhdittaa sukupolvenvaihdoksia, vaikka se ei olisikaan ainoa syy.
”Usein sitä ainakin sivutaan, koska jotkut ovat saaneet ahaa-elämyksiä. Monille metsänomistuksen vaikutus maksuihin ja etuisuuksiin tuntuu tulevan kuitenkin yllätyksenä, vaikka olemme kyllä asiasta rummuttaneet. Yleensä asia huolettaa ihmisiä vasta sitten, kun tulee hoitomaksupäätös ja alkaa pelottaa, miten tulevista maksuista selvitään.”
Hänellä on vuosien varrelta useita ikäviä esimerkkejä mielessä.
”Yksi tapaus oli, kun ihan tavallisen tilan omistaminen aiheutti sellaiset laskennalliset tulot, että kun eläke meni kokonaan hoitomaksuihin, lääkkeet, vaatteet ja muut tarpeelliset piti hankkia säästöillä. Tytär oli isänsä edunvalvoja ja päätyi siihen, että tila on myytävä, koska isän rahat eivät riitä.”
Metsänomistusrakenteen asiantuntija Jarmo Mulari Suomen metsäkeskuksesta kiertää ympäri Pohjois-Suomea patistamassa metsänomistajia sukupolvenvaihdoksiin. Tammikuun lopulla hän kävi Rovaniemellä kertomassa metsänomistuksen vaikutuksista asiakasmaksuihin ja etuisuuksiin. Kuva: Jouni PorsangerPohjoisimmassa Suomessa metsän omistaminen ei ole mikään erikoinen asia, joten metsäomaisuuden vaikutus erilaisiin sosiaalietuisuuksiin ja maksuihin on tavallista.
”Yllätyksenä vaikutus silti monille tulee. Tästä on aika vähän kerrottu julkisuudessa”, sanoo metsänomistusrakenteen asiantuntija Jarmo Mulari Metsäkeskuksesta.
Kajaanissa asuva Mulari kiertää Pohjois-Suomen alueella levittämässä sanaa sukupolvenvaihdosten tärkeydestä ja patistaa metsänomistajia toimimaan ”hyvissä ajoin”.
”Jos metsänomistaja joutuu hoitokotiin tai palveluasumisen piiriin, ei kannattaisi omistaa sellaista metsää, josta ei oikeasti saa tuloja, koska omistus vaikuttaa maksuihin. Jos tilalla on myytävää puuta, tilanne on tietysti eri. Silloin metsä toimii ikään kuin pahan päivän turvana.”
Pysyvässä hoidossa olevan henkilön palvelumaksu hyvinvointialueilla ja Helsingissä
Vuokra määräytyy neliöiden mukaan. Pienituloinen voi saada Kelalta eläkkeensaajan asumistukea, mutta siihen vaikuttaa metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto, joka kerrotaan metsän pinta-alalla.
Hoitomaksu sisältää ruokailut sekä hoidon ja hoivan. Hoitomaksua määritettäessä huomioidaan pysyvässä hoidossa olevan henkilön säännölliset nettotulot. Ne tarkistetaan vuosittain.
Nettoansioihin (euroa kuukaudessa) lasketaan muun muassa kansaneläke, työeläke, perhe-eläke, Kelan maksama takuueläke, Kelan maksama hoitotuki, Kelan maksama rintamalisä, Kelan maksama ylimääräinen rintamalisä sekä muut säännölliset ansiotulot.
Hoitomaksussa huomioidaan myös nettopääomatulot (euroa/kuukausi), joita ovat muun muassa asuntojen ja liikehuoneistojen vuokratulot, korkotulot, osinkotulot, maatilatalouden tulot eli pellon vuokratulot, metsätalouden tulot – laskennallinen metsätulo sekä muut säännölliset omaisuustulot.
Nettoansiotuloista vähennetään ennen hoitomaksun määräytymistä muun muassa lääkekulut, nettovuokra (vuokrasta vähennetty Kelan asumistuki) ja edunvalvojan palkkio.
Lähde: Jarmo Mulari, Metsäkeskus
Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen lisäksi metsäomistuksella on vaikutusta myös muun muassa kotihoidon asiakasmaksuihin
Mulari tähdentää, että metsätilat ja -omistajat ovat erilaisia.
”Jos iäkkäillä metsänomistajilla ei ole lapsia tai lapset eivät ole kiinnostuneita metsätilasta, mikä ei ole kovin tavatonta, vaihtoehtona on myydä tila vieraalle. Jos rahalla ei ole itselle käyttöä, rahan voi lahjoittaa vaikka lapsille.”
Mularin mukaan tilillä oleva niin sanottu tuottamaton raha ei vaikuta esimerkiksi kotihoidon maksuihin.
”Tietysti jos rahat ovat sellaisella tilillä, josta saa korkotuloja, ne vaikuttavat. Tilillä makaava raha voi toki vaikuttaa Kelan myöntämään toimeentulotukeen, joka on vihoviimeinen tukimuoto.”
Joskus metsänomistaja pidättää itsellään tilan hallintaoikeuden, vaikka luovuttaisi omistuksen jälkipolville. Mulari varoittaa, että siinä piilee vaaroja. Nimittäin metsäpalstan hallintaoikeudesta tulee vastaava laskennallinen tuotto kuin suorasta metsänomistuksesta.
”Tämä tulee esille, kun hoitomaksut tulevat ajankohtaisiksi.”
Tällainen laskutoimitus on monella edessä
Esimerkki metsätalouden vuosituotosta Rovaniemellä:
Tilalla on metsämaata 70 hehtaaria.
Metsän laskennallinen tuotto vuonna 2023 oli 24,8 euroa per hehtaari.
Vuosituotto on 70 x 24,8 euroa = 1 736 euroa.
Metsätuloa tulee kuukaudessa 1 736 euroa / 12 x 0,9 = 130,20 euroa.
Lähde: Jarmo Mulari, Suomen metsäkeskus
Lapin hyvinvointialueen (Lapha) vt. toimistopalveluiden johtajan Rauni Jokelaisen mielestä on luonnollista, että metsäomaisuus otetaan maksuissa ja etuuksissa huomioon.
”Totta kai metsäomaisuus on omaisuutta. Se huomioidaan asiakasmaksulakien ja verotuksen ohjeistuksen mukaan. Kunnissa on lisäksi kuntakohtaiset kertoimet.”
Hän muistuttaa, että maksujen perusteet löytyvät muun muassa asiakasmaksulaista.
”Kun asiakas saa palvelupäätöksen, hänelle annetaan tuloselvityslomake, jossa avataan laskennallisen metsätulon vaikutus asiakasmaksuun. Asiakkaille lähtee kyllä asiakasmaksupäätöksessä myös yhteystiedot, jos tulee kysyttävää.”
Jos kyseessä on pienituloinen metsänomistaja, jonka metsässä ei ole myytävää, mutta hänen metsäomaisuudelleen lasketaan niin sanottu laskennallinen tuotto, Jokelaisen mukaan asiakkaan kokonaistilannetta voidaan katsoa.
”Eihän ketään ole tarkoitus ahdinkoon ajaa. Henkilöllä on mahdollista hakea maksun alentamista, jos maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä.”
Automaattisesti alennusta ei suinkaan anneta.
”Kun virkahenkilö tekee arviointia, kädet ovat sidotut siinä, miten laskentaa tehdään. Siinä tulee esille ihmisten tasavertainen kohtelu.”
Iäkkäitä metsänomistajia
Metsänomistajien keski-ikä on 60 vuotta. Kolmannes metsänomistajista on täyttänyt 70 vuotta.
Uusien metsänomistajien keski-ikä on yli 50 vuotta.
Noin 15 000 metsätilaa vaihtaa vuosittain omistajaa. Perintönä tai lahjana omistus siirtyy noin 40 prosentissa ja sukulaisten välisenä kauppana noin 35 prosenttia. Metsätiloista noin 25 prosenttia siirtyy vieraalle omistajalle.
Lähde: Metsäkeskus
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
