• Tänään vietetään laskiaissunnuntaita – perinteisesti päivänä valmistauduttiin paastoon

    Laskiainen aloittaa kristillisessä perinteessä pääsiäisen odotuksen.
    Ennen paastoa oli tapana syödä rasvaisia ruokia, mistä on jäänyt elämään herkuttelu laskiaisena. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa.
    Ennen paastoa oli tapana syödä rasvaisia ruokia, mistä on jäänyt elämään herkuttelu laskiaisena. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa.  
    Ruoka|Kulttuuri
    2.3.202511:30
    STT

    Tänään on laskiaissunnuntai. Ympäri Suomen päivää vietetään nykyisin muun muassa pulkkamäessä ja laskiaispullilla herkutellen.

    Nimi laskiainen tulee sanasta laskea tai laskeutua. Laskiainen aloittaa kristillisessä perinteessä pääsiäisen odotuksen.

    Laskiaissunnuntaita seuraa laskiaistiistai, jonka jälkeen alkaa paasto. Ennen paastoa oli tapana syödä paljon rasvaisia ruokia. Luterilaisen reformaation jälkeen ihmisten ei tarvinnut enää paastota. Silti herkuttelu laskiaisena on jäänyt elämään.

    Laskiaiseen liittyy kristillisten perinteiden lisäksi paljon kansanperinnettä. Vanhassa maatalouskulttuurissa laskiainen oli työn juhla, johon kuului erilaisia rituaaleja, uskomuksia ja tapoja. Niiden avulla uskottiin olevan mahdollista vaikuttaa seuraavaan satoon.

    Lisää aiheesta
    • Soikeat laskiaispullat ja kuuma kaakao kruunaavat talvisen eväsretken.

      Tässä kätevät vinkit, joilla otat hernekeiton ja laskiaispullan talviloman retkievääksi

    • Laskiaispullan täytteet jakavat mielipiteitä.

      Ruoka | Laskiaispulla on murroksessa – ruokakulttuurin professorin mielestä se on hyvä asia

      Tilaajalle
    • Paholaisen laskiaispulla on oikeasti hampurilainen, jonka mausteena on hilloa ja majoneesia.

      Paholaisen laskiaispulla

    • Pullat edessä vasemmalta Elosen "ujo vaalea vege" ja Fazerin tavallinen "sämpylä, jossa täyte piilossa", takana Truben "moni kakku päältä kaunis vege", Fazerin gluteeniton "kakkupulla" ja Huovilan "muhkea kermaunelma".

      Raati maisteli laskiaispullat: kermatäytteinen vei voiton kreemiä pursuavasta vegestä – kaikkien hilloissa toivomisen varaa

    • Täyttävä hernekeitto auttoi valmistautumaan paastoon.

      Ruoka | Tiedätkö, miksi torstaisin ja laskiaisena syödään hernekeittoa?

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Krista taittaa Koneklassikot-kirjan toisen osan yhdessä Koneviestin AD:n Elina Varpuluoman kanssa.

    Koneviesti | Krista Kahilainen jatkaa Koneviestin kesätaittajana

  • Ensimmäinen työkeikka vei kesätoimittajan pienkuormaintesteihin Haapajärvelle ja Nivalaan.

    Koneviesti | Koneviestin toimitukseen kesävahvistusta