• Tiedätkö, mitä eroa on vihdalla ja vastalla? Entä mistä tulee sana löylynlyömä? – Uusi tietokirja esittelee keskeiset saunakäsitteet

    Terve Löyly-tietokirjassa Heikki K. Lyytinen kertaa perusteellisesti suomalaisen saunan kehitysvaiheet.
    Suomalaiseen saunakulttuuriin kuuluu oleellisesti vasta tai vihta.
    Suomalaiseen saunakulttuuriin kuuluu oleellisesti vasta tai vihta. Kuva: Anne Lius-Liimatainen
    Lukemisto
    5.1.202122:00
    Juho Mäkelä

    Heikki K. Lyytinen esittelee Terve Löyly -kirjassa keskeiset saunasanat, joista MT poimi muutamia näytteeksi.

    Savusauna on sisään lämpiävä ja sisään savuava kertalämmitteinen ja perinteinen saunatyyppi ja sellaisena nykyään erikoissauna – aikanaan sen sijaan normaalisauna. Siinä ei ole lainkaan savupiippua, van saunan lämmityksen aikana kuumat palo- ja savukaasut täyttävät kylpytilan.

    Sauna on ehkä laajimmin eri maailman kieliin levinnyt aitosuomalaisena pidetty sana. Se on säilynyt eri kielissä samassa muodossa ja sellaisena siirtynyt eri kielten sanakirjoihin, kuten esimerkiksi saksan die Sauna ja ranskan la sauna.

    Löyly on fysikaalisena ilmiönä löylyveden luomisen seurauksena kuumilta kiuaskiviltä saunan ilmatilaan höyrystyvää ja leviävää vesihöyryä. Löyly on kuin lämmin henkäys. Tästä kielikuvasta se on ilmeisesti kehittynyt saunatermiksi. Äkäiset löylyt ovat taas luoneet saunatermeille vertauskuvallisia ilmauksia kuten löylyttäminen (pieksäminen), selkäsauna ja löylynlyömä.

    Kiuas on savusaunan uunimainen lämmitin, jonka yläosassa on erikokoisista kivistä koostuva lämpöä varastoiva kivikudelma. Kiukaan osat tunnetaan nimillä pesä, arina ja kuulema eli katto, kynsikivet edessä, kiukaan reidet sivussa ja kiukaansilmä eli kuku- tai munakivet keskellä sekä pers eli takaosa.

    Suomalaiseen saunakulttuuriin kuuluu oleellisesti vasta tai vihta. Se on yleensä raudaskoivun oksista tehty oksakimppu. Sitä vihdotaan lyömällä kylpytilan löylyssä vartalon ihoa vasten. Joskus on haluttu tehdä ero vastan ja vihdan välillä, jolloin vasta merkitsisi selvästi pidempää tai pyöreää oksakimppua, kun taas vihta olisi selvästi lyhyempi ja viuhkamaisempi.

    Vasta-sanaa käytetään itämurteissa, kun vastaava sana länsimurteissa on vihta. Sanojen erilaisen käytön raja kulkee Päijänteen tienoilta mutkitellen Tornionjokilaaksoon. Selkeästi enemmistö suomalaisista asuu nykyään ´vihta-alueella´.

    Heikki K. Lyytinen, Terve Löyly – Maailman hikoilu- ja kylpykulttuureista savusaunan saloihin, Kustannus Linna, joulukuu 2020, 340 sivua. Kirjan kuvitus: Anne Lius-Liimatainen

    Lue lisää aiheesta : Munkki paljasti likaisuutensa ja muita hurjia kylpemisjuttuja

    Artikkelin aiheet
    suomalainen sauna
    saunakulttuuri
    Terve Löyly
    Heikki K. Lyytinen
    vihdan ja vastan ero
  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 3

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 4

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 5

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 6

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten