• Kuningatar on kuollut – eläköön kuningas

    Yksi aikakausi tuli historiassa päätökseen, kun tieto Britannian kuningatar Elisabet toisen kuolemasta saavutti torstai-iltana maailman. Maailman pisimpään yhtäjaksoisesti hallinnut monarkki oli poissa. Samalla alkoi myös uusi tulevaisuus, jossa tutuksi tulee lause God save the King.
    Kuningas Charles ja kuningatar Elisabet istuttivat puun Balmoralin linnan maille lokakuussa 2021.
    Kuningas Charles ja kuningatar Elisabet istuttivat puun Balmoralin linnan maille lokakuussa 2021. Kuva: Andrew Milligan
    Lukemisto|Historia ja perinne
    9.9.202217:00
    Laura Ruohola

    Mitä kaikkea tuo tulevaisuus tuokaan tullessaan, sitä varmasti tällä hetkellä miettii myös kuningas Charles kolmas. Siinä missä hänen äitinsä hallitsi 70 vuotta, ei päälle 70-vuotias Charles tule koskaan samaa tekemään.

    Charlesista tulee kuningas tilanteessa, jossa Britannia on Brexitin siivittämässä kurimuksessa, ja tilanteessa, jossa perheet sisäiset välit ovat kaikkea muuta kuin helpot. Siinä missä kuningatar Elisabet onnistui skandaali toisensa jälkeen yhdistämään perheen, voi tilanne olla tekemätön paikka hänen pojalleen.

    Eikä tässä vielä kaikki, sillä menivätpä Charlesin välit hänen poikansa Harryn ja veljensä Andrewn kanssa miten kuten, on hänen harteillaan omiensa lisäksi myös 53 maan muodostama kansanyhteisö, joista muun muassa Kanadalle, Uudelle-Seelannille ja vaikkapa Barbadokselle kuningas on valtionpäämies. Ja lähihistoriaa seuraamalla aivan mutkaton ei ole tämäkään rooli viime vuosina ollut.

    Helppoon paikkaan ei siis kuningas Charles astu, vaikka juuri tällä hetkellä on vaikea uskoa, että esimerkiksi brittimonarkian alasajoa kukaan tuskin kovin nopeasti tai kovin heppoisin perustein tule vaatimaan. Sen verran lojaaleja oltaneen vielä pitkään edesmenneelle kuningattarelle.

    Mutta on Charlesilla ja hänen jälkeensä kruunun perivällä prinssi Williamilla myös mahdollisuutensa. Prinssi Williamhan edustaa jo ikänsäkin puolesta nykypäivän modernia maailmaa. Heillä on kenties mahdollisuus muuttaa, jopa vanhoillisena pidettyä brittimonarkiaa niin, että kuningaskin voi olla jotain mieltä.

    Jotain mieltä vaikkapa jatkossakin ilmastonmuutoksen vastaisesta työstä. Prinssi Charleshan on puhunut jo pitkään luonnon asettamisesta kaiken keskipisteeseen.

    Hän itse muistelee, että esitti ensimmäisen kerran huolensa luonnon merkityksestä jo 50 vuotta sitten. Charles on puhunut kestävistä investoinneista ja innovaatioista ja nostanut monesti esille myös maailman metsät ja niiden merkityksen. Isältään perimänsä kiinnostuksen luontoon ja ympäristöön Charles on onnistuneesti siirtänyt etenkin pojalleen Williamille.

    Ja Williamissahan monen mielestä lepää koko brittimonarkian tulevaisuus. Viimeisimpänä osoituksena ilmastohuolestaan prinssi William julkisti tänä vuonna ympäristöpalkinnon, jossa kannustetaan hakemaan nykyteknologian avulla ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Ja jotta konkreatiaa tapahtuisi mahdollisimman pian, on palkinto haettavissa ainakin nyt aluksi seuraavien kymmenen vuoden ajan.

    Eikä tässä vielä kaikki. Siinä missä kuninkaallinen perhe, kuningattaren johdolla, on aina jakanut varauksettoman kiinnostuksensa luontoon, hevosiin ja koiriin, on perhe nyt ja tulevaisuudessa myös iso brittiläinen maanviljelystä ja metsänhoitoa harjoittava ”yritys”.

    Hallitisijan ja kruununprinssin yksityisomistuksessa on kymmenien tuhansien hehtaarien pelto- ja metsäalat. Lisäksi edesmenneen kuningattaren henkilökohtainen omaisuus piti sisällään kuningattaren suosikkilinnojen Sandringhamin ja Balmoralin alueiden maat ja metsät ja tämäkin omaisuus siirtyy nyt osittain uudelle kuninkaalle.

    Joten siinä missä maanviljely on omalta osaltaan ratkaisu ilmastonmuutokseen, on kuningas Charles poikansa, tulevan Cornwallin herttua Williamin kanssa totisesti paljon vartijana.

    Aika näyttää, miten he oman roolinsa suorittavat ja tekevätkö he sen samoin kuin rakastettu kuningatar Elisabet, joka lupasi 21-vuotiaana omistaa koko elämänsä kansanyhteisön maiden ihmisten hyvinvointiin. Totisesti näin myös tehden.

    Uusi kuningas voisi vuonna 2022 luvata vaikka yhdessä poikansa kanssa, että he haluavat hallita maailmassa, jossa ei jätetty korttakaan kääntämättä ilmastotaistelussa. Ja tämän lupauksen luulisi kelpaavan mittaushistorian kuumimman kesän ja vesipulan kanssa eläneille briteillekin.

    Lisää aiheesta
    • Kuningas Charlesin odotetaan puhuvan kansalaisille perjantaina. Lehtikuva/AFP.

      Politiikka | Britannia valmistautuu aikaan kuningattaren jälkeen

    • Kuningatar oli kuollessaan 96-vuotias.

      Ulkomaat | Kuningatar Elisabet on kuollut

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 3

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 4

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 5

      Kulttuuri | Laulajatähti Noora Louhimo kärsi pitkään juurettomuudesta ja rajun koulukiusaamisen arvista: ”Nykyään voin analysoida itseäni paremmin”

    • 6

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 7

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää