Video: Punatulkku käyttäytyi erikoisesti ‒ tutkija pitää kädellä viihtyvää tapausta ainutlaatuisena
Harvinaisen kesy punatulkku hakeutui kädelle ja tuli jopa viemään roskia ravihevoskasvattajan Jenni Vihervuoren kanssa.Tilaajalle
Uskalias punatulkku viihtyi kädellä Valkealan Hevosojassa. Kuva: Jenni Vihervuori, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaPunatulkkuparvi herkutteli iloisesti karhunvatukkapensaan antimilla, kun ravihevosen omistaja Jenni Vihervuori päätti kokeilla ojentaa kätensä. Tulisiko joku lintu kädelle, vaikka hänellä ei ollut tarjota siemeniä?
Oli marraskuinen aamupäivä Valkealan Hevosojassa, ja Vihervuori oli juuri käynyt antamassa hevosille heinät.
Hän piti kämmentään ojentuneena noin vartin kotipihallaan, kunnes alkoi tapahtua. Yksi pullea punatulkkukoiras alkoi lennähdellä lähempänä, noin parin metrin päässä. Sitten se laskeutui Vihervuoren kämmenelle.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Iltalehti (24.11.2023).
”Ajattelin, että uskaltaisinko ottaa kuvan. Olin varma, että lintu pelästyy ja lähtee pois, mutta sain otettua siitä videon ja kuvan”, Vihervuori kertaa tapahtumia.
”Se katseli ihan silmiin ja oli tosi lähellä kasvoja. Ei sillä ollut kiire mihinkään, se oli tosi rauhallinen.”
Ihmeellinen hetki jatkui: Punatulkku kiipesi Vihervuoren käsivartta pitkin ja lennähti pipolle. Pipolta se pyrähti olkapäälle.
Vihervuori sai vietyä jopa roskat ja käveli punatulkku olkapäällään omien sanojensa mukaan 50 metrin matkan.
Vihervuoren tiedossa ei ole, että punatulkku olisi kesyyntynyt naapureiden ruokinnasta. Omassa pihassa ei ole myöskään lintulautaa.
Tilalla kasvatetaan ravihevosia, suomenhevosia ja lämminverisiä.
”Ei sillä ollut kiire mihinkään, se oli tosi rauhallinen.”
Lintuihin erikoistunut yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksesta ei ole koskaan nähnyt, että punatulkku hakeutuisi ihmisen kädelle. Vihervuoren kokemus on siis ainutlaatuinen.
”Tiaiset voivat tulla kyllä joskus ihmisen kädelle, mutta eivät punatulkut. Punatulkut voivat tosin olla sen verran luottavaisia, että saattavat lähestyä ihmistä muutaman metrin päähän, jos niitä ruokitaan ahkerasti”, Lehikoinen kertoo.
Mikäli punatulkku olisi törmännyt äsken ikkunaan, voisi se Lehikoisen mukaan selittää linnun käytöksen: pökerryksissään se olisi lentänyt ihmisen kädelle.
Vihervuori ei kuitenkaan huomannut, että punatulkku olisi aiemmin lentänyt ikkunaan.
Kyseistä punatulkkua Lehikoinen arvioi terveeksi, sillä sen puku on siistissä kunnossa. Sairas lintu näyttäisi siltä kuin sen höyhenet olisivat pörröllään.
”En näe mitään merkkejä taudeista tai huonokuntoisuudesta, kuten patteja jaloissa.”
Punatulkku on saattanut tulla Venäjän pohjoisista havumetsistä Suomeen, Lehikoinen veikkaa. Jos lintu ei ole koskaan nähnyt ihmistä, se ei osaa välttämättä pelätäkään.
”Voi olla, että kyseessä on vain hyvin luottavainen lintu. Ainahan ihmisen ja eläinten käyttäytymisessä on poikkeavuuksia”, Lehikoinen sanoo.
Olisiko kyseinen punatulkku voinut humaltua pihlajanmarjoista ja hakeutunut sekavana ihmisen luokse?
Tutkija Lehikoinen tyrmää väitteen. On legenda, että punatulkku tulisi humalaan pihlajanmarjoista – joita ei muuten ole enää tähän aikaan vuodesta – koska sen maksa ja sisuskalut polttavat tehokkaasti alkoholia.
Pökerryksiin lintu voi mennä vain ikkunaan törmätessään.
Koska syytä talvilinnun käyttäytymiselle ei löytynyt, Vihervuori kokee, että lintu toi viestin tuonpuoleisesta. Hän kertoo läheisen ystävänsä kuolleen pari vuotta sitten.
”Luin netistä, että punatulkku voi tuoda viestin tuonpuoleisesta. Ajattelin, että lintu tuli sanomaan, että ystävälläni on kaikki varmaan ihan hyvin.”
”Jää kyllä ikuisesti mieleen, oli huima kokemus”, Vihervuori summaa.
”Jää kyllä ikuisesti mieleen, oli huima kokemus.”
Punatulkkujen määrä Suomessa on Lehikoisen mukaan runsastunut vuodesta 2005 alkaen. Talviaikaan sitä tavataan ympäri Suomea, vain Pohjois-Lappi jää pois. Lintulaji viihtyy talvisin lehtipuissa, kuten nauttimassa vaahteran tai pihlajan siemeniä tai marjoja.
Lintulaudalla sille maistuu auringonkukan siemenet sekä kuorineen mutta erityisesti ilman kuoria.
Vuoden 2005 arvion mukaan punatulkkuja pesi maassamme 250 000 paria eli yhteensä puoli miljoonaa yksilöä.
Miksi punatulkkua näkee sitten harvemmin kesällä?
”Se elää vähän piilottelevampaa elämää metsässä. Lintu pysyy piilossa pedoilta, mikä mahdollistaa menestyksekkään pesinnän”, Lehikoinen sanoo.
Tämä juttu on osa Maaseudun Tulevaisuuden Tilaajan toive- sarjaa, jossa käsitellään lukijoille merkityksellisiä aiheita.
- Osaston luetuimmat
