Lapissa kuukkeli saattaa satunnaisesti vierailla lintulaudalla ja se on myös monesti innokas syömään kädestä. Kuva: Pekka Fali
Tämä lintulaudan harvinainen vieras Lapissa saattaa syödä jopa kädestä – talvilintuja voi nähdä jo koko maassa
Tilhiä ja räkättirastaita ei tulla näkemään tänä vuonna paljon ruokintapaikoilla, kertoo BirdLifen Aapo Salmela.
Pikkuvarpunen ja mustarastas lentävät ruokintapaikoille etenkin eteläisessä Suomessa. Punatulkkujen ja käpytikkojen määrä on kasvanut viime vuosina, selviää BirdlLifen Pihabongaus-tilastoista. Kuva: Heikki Willamo, Markku Vuorikari, Kari Salonen, Jussi-Teppo Toivonen, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaTalven tulon huomaa viimeistään siitä, kun linnut pyrähtävät herkuttelemaan lintulaudalle. Kaikkia talvilintuja voi jo nähdä ruokintapaikoilla. Lajisto vaihtelee toki alueittain. Nyt ohut tai paksumpi lumipeite on koko maassa, mistä seuraa lintujen hakeutuminen ruokintapaikoille, sillä ne eivät löydä ravintoa maasta enää samalla tavalla.
”Tänä vuonna ei ole luvassa isoa määrää räkättirastaita ja tilhiä, mikä johtuu heikosta pihlajanmarjasadosta. Pihlajanmarjat ovat rastaiden ensisijaista ravintoa loppusyksyllä ja talvella. Pihlajanmarjasato vaihtelee vuosittain”, kertoo suojeluasiantuntija Aapo Salmela BirdLife Suomi ry:stä.
Maaseudulla näkee useimmiten keltasirkkuja, jotka tykkäävät kovasti kaurasta ja viihtyvät tämän vuoksi esimerkiksi tallien läheisyydessä. Meren rannoilla on yleensä leudompi talvi, minkä johdosta talvella harvalukuista punarintaa on alkanut vuosi vuodelta viihtymään enemmän etenkin Etelä- ja Länsi-Suomessa, Salmela sanoo.
Monilla metsäisillä lajeilla, kuten hömötiaisilla menee huonosti.
Talvilinnuille maistuu erityisen hyvin auringonkukansiemensekoitukset, sillä ne kelpaavat useille linnuille. Jos tikkoja haluaa saada paikalle, niin talia kannattaa olla tarjolla. Pähkinää ja kauraa tikat eivät syö, neuvoo Salmela.
Murskatuilla maapähkinöillä voi houkutella valtaosaa linnuista, kuten tiaisia ja punatulkkuja.
”Mitään homeista tai suolaista ei ole hyvä laittaa tarjolle. Leipä on myös sen verran ravintoköyhää, että se kannattaa jättää tarjoamatta. Rasvaiset pähkinät ovat energiapitoisempaa ja linnuille parempaa.”
Ruokintapaikan hygieniasta kannattaa pitää hyvää huolta, jotta taudit eivät pääse leviämään lintujen välillä.
Ruokintapaikka on hyvä sijoittaa etäämmälle asuinrakennuksesta, jotta linnut eivät lennä ikkunoita päin. Ihanteellinen ruokintapaikka on sellainen, jonka vieressä on esimerkiksi havupuuta tai pensasta, mikä tarjoaa linnuille suojaa.
Lintujen ruokinta-automaatteja saa esimerkiksi hyvinvarustetuista tavarataloista.
Monet ovat havainneet, että lintuja ruokkiessa läpi talven ne oppivat vähitellen, ettei ihmisestä ole vaaraa. Varpuset ja pikkuvarpuset ovat hyvin tottuneita ihmisiin eivätkä pyri juuri väistelemään, kertoo Salmela.
Lapissa sijaitsevilla ruokintapaikoilla voi vierailla silloin tällöin kuukkeli, joka on maamme pienin varislintulaji. Mutta miksi se tulee monissa kansallispuistoissa syömään kädeltä?
”Se on oppinut siihen, että siellä missä on ruokaa, niin siellä kannattaa käydä. Makkaranpaistonkin aikana se saattaa tulla kyttäämään, jos saisi palasen”, kertoo Salmela.
Kuukkeli onkin varislintujen tapaan älykäs, oppivainen ja seurallinen.
Isoja muutoksia talvisissa lintulajeissa ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut. Ruokintapaikalla voi nähdä parhaimmillaan kymmenisen lintulajia, toki kaupungeissa vähemmän. Alueellisia eroja tässä kuitenkin on, kertoo Juhani Kairamo BirdLife Kanta-Hämeestä.
”Vielä sata vuotta sitten mustarastas oli harvinainen lintu maassamme. Nyt niiden talvikanta on runsastunut, mikä osin johtuu talvien lämpenemisestä ja siitä, että ne ovat oppineet hyödyntämään asutusalueiden ruokintapaikkoja. Umpimetsästä mustarastaita ei juurikaan löydy”, Kairamo sanoo.
Myös pikkuvarpusten ja pyrstötiaisten määrä on lisääntynyt ruokinnoilla. Pyrstötiainen on oppinut hyödyntämään talipalloja. Siemeniä se ei voi syödä hennon nokkansa vuoksi, Kairamo toteaa.
”Monilla metsäisillä lajeilla, kuten hömötiaisilla menee huonosti. Mutta toisaalta ne eivät viihdy muutenkaan asutusalueiden keskustoissa vaan vaativat metsän ympäristökseen. Metsäisten lajien vähenemisen uskon johtuvan tehometsätaloudesta.”
Lintulajien kannat voivat vaihdella luonnollistakin syistä. Usein jos jokin kanta vähenee, kyse on jostain taudista. Näin on esimerkiksi viherpeipon kohdalla, jonka kanta on romahtanut tautien vuoksi, Kairamo sanoo.
Juttua korjattu 2.12.2022 klo 9:11. Muutettu tietoa kuvatekstiin. Aiemmin tekstissä oli virheellinen tieto, että kuvassa olisi varpunen. Kuvassa on oikeasti pikkuvarpunen.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
