• Millaista elämä olisi ilman sähköä? Yksi pieni muutos olisi suurin ja jää helposti huomaamatta

    Kolumnistimme Terhi Peltokorpi joutui pohtimaan syntyjä syviä sähkökatkon vuoksi.
    Pimeys on tunnelmallista silloin, kun se on vapaaehtoista.
    Pimeys on tunnelmallista silloin, kun se on vapaaehtoista. Kuva: Säde Aarlahti
    Lukemisto|Energia
    15.4.202307:00
    Kolumni
    Terhi Peltokorpi

    Istuimme lasten kanssa päivällispöydässä lopettelemassa ruokailua, kun suvun WhatsApp -ryhmään kilahtaa viesti mökillä lomailijoilta: ”Mikäs mökin virallinen osoite on? Sähköt menivät poikki.”

    Ei kestä hetkeäkään, kun kysyjä saa vastauksen. Kohta ryhmään kilahtaa uusi viesti: ”Sähköt palautuivat. On tämä Suomi hyvä maa.”

    Perheen pienimmäinen alkaa saman tien pohtia ääneen, miten mökillä pärjättäisiin pidempään ilman sähköä. Muut pojat innostuvat myös keksimään selviytymiskeinoja. Talvella ruoat voisi säilyttää terassilla. Kesällä ne voisi laittaa maahan kaivettavaan kuoppaan tai upottaa vesitiivissä astiassa järveen.

    Ruokaa voisi laittaa kaasulla toimivalla pitsauunilla tai grillillä, ja talon saisi pysymään lämpimänä polttamalla puita takassa. Aikuiset voisivat nukkua tuvassa ja lapset vintillä, koska nämä tilat saisi pysymään parhaiten lämpimänä.

    Hetken päästä yksi pojista hoksaa, että kännykkää voisi käyttää vain sen aikaa, kun siinä riittäisi virtaa. Kesän telttaretkelle hankittuja varavirtalähteitä ei tule otettua mökille mukaan. Pelaaminen kannattaisi siten lopettaa ja säästää kännykän virtaa tärkeämpään.

    Olemme isompien haasteiden äärellä kuin ihmiset 1970-luvulla, sillä sähkönkulutus on kasvanut.

    Kerron lapsille, että isäni lapsuudessa mummolaani ei tullut sähköä. Perille asti ei ollut kärryillä ajettavaa tietäkään. Viimeiset kilometrit piti kävellä polkua pitkin. Sähkö tuli kylän viimeiseen taloon vasta 1960-luvulla.

    Mummolan arjessa sähköä kului vähän. 1970-luvun energiakriisin aikana sitä jouduttiin säästämään entisestään. Se oli melko helppoa. Sähköllä toimivia laitteita oli vain muutama. Ruoka tehtiin puu- tai kaasuliedellä, ja leivinuuni lämpeni lähes päivittäin. Makuuhuoneet sai lämpimäksi kakluuneilla.

    Nykyään olemme lapsuuteni mummolaan nähden huomattavasti riippuvaisempia sähköstä. Sähkön hinta ja keinot säästää sähköä nousivat alkuvuodesta uudelleen tavanomaisempien puheenaiheiden listalle jokaisella meistä. Nekin, ketkä eivät tienneet aiemmin ostamansa sähkön kilowattituntihintaa, oppivat sen ulkoa.

    Kysyn pojiltamme, arvaavatko he, mikä oli isoin muutos elämässä sähköjen tullessa mummolaan. Vinkkaan, että tämä jäi heiltä huomaamatta pohdittaessa mökillä pärjäämistä sähköittä. Mummolaan saatiin sisälle tupaan sähkövalot. Sitä ennen valo oli saatu kynttilöistä ja öljylampuista.

    Tulen kanssa piti olla varovainen, kun tuvassa pyöri pieniä lapsia. Sähkövalo helpotti monella tapaa mummon ja papan elämää. Niin se helpottaa meidänkin arkeamme. Ilman hyvää valaistusta moni homma jäisi tekemättä erityisesti talvella lyhyiden päivien aikaan.

    Lisää aiheesta
    • Puun pienpoltto leivinuuneissa, takoissa ja muissa tulisijoissa tasaa merkittävästi sähkön kysyntäpiikkejä kovilla pakkasilla.

      Energia | Näin paljon puulämmittäjät tasapainottavat horjuvaa sähkötilannetta

      Tilaajalle
    • Sähkön käytön vähenemisellä on merkittävä vaikutus sähkön riittävyyteen etenkin kireämpien pakkasjaksojen aikana.

      Kodin talous | Suomalaiset käyttivät sähköä säästeliäästi vuoden lopulla: Kulutus jäi 10 prosenttia edellisvuoden joulukuusta

    • Aperehun sekoitusaikaa lyhentämällä voi säästää energiaa, mutta se voi myös vaikuttaa  negatiivisesti karjan tuotokseen.

      Maatalous | Sähkön säästö eläintilalla vaatii malttia, jotta eurot eivät hupene tuotoksen laskuun

    • Useat Suomessa toimivat sähkönmyyjät tarjoavat sovelluksia asiakkailleen, joilla voi seurata esimerkiksi sähkön hintaa tai omaa kulutustaan.

      Talous | Yhä useampi seuraa sähkönkulutustaan mobiilisovelluksesta – Fingridin yli 200 000 seuraajaa saa jatkossa tiedon myös sähköpulasta

  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 3

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 4

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 5

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 6

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi