Karva-Kaverin on siedettävä myös toisia eläimiä. Oliver-kani ja Doora-koira tulevat hyvin toimeen kokoerostaan huolimatta. Kuva: Suvi Elo
Lemmikit vievät iloa vanhuksille – ne edistävät tutkitusti hyvinvointia
Karva-Kaverit vierailevat ympäri Suomea lasten, vanhusten ja kehitysvammaisten yksiköissä sekä tapahtumissa tarjoten seuraa, läheisyyttä ja lohdutusta.TilaajalleLaitila
Vakka-Suomen Karva-Kaverit saapuivat ilahduttamaan Laitilan Terveyskodin asukkaita. Tällä kertaa ryhmään kuuluivat Susanna Vuori ja Doora-koira, Elina Lehtiranta ja Oliver-kani sekä Anu Raitio ja 80-kiloinen Ässä-koira.Onpa iso koira! Laitilan Terveyskodin satavuotias asukas huudahtaa kulkiessaan rollaattorilla kohti ruokalaa. 80-kiloinen Ässä ei ole ihan tavanomainen vieras rakennuksessa.
Vakka-Suomen Karva-Kaverit ovat saapuneet paikalle tuomaan iloa ja vaihtelua asukkaiden iltapäivään, ja salissa hääräävä joukko herättää suurta kiinnostusta.
Harvoin näillä käytävillä nähdään samaan aikaan isoja koiria ja pörröistä kania.
Leijonanharjaskani Oliverin suloinen ulkomuoto sulattaa sydämet nopeasti ja pupua paijaavan Sakari Kettusen vaatteet ovat pian valkoisen karvan peitossa – ja suu hymyssä.
Karva-Kavereiden vierailut toteutetaan vapaaehtoisvoimin. Ohjaajat käyvät omien lemmikkiensä kanssa ilahduttamassa asiakkaita vanhainkodeissa, palvelutaloissa, päiväkodeissa ja erilaisissa tapahtumissa.
”Meidän alueellamme on kuusi vakiopaikkaa, joissa vieraillaan säännöllisesti, mutta kutsusta tulemme käytännössä kaikkiin paikkoihin, joihin meidät pyydetään”, Vakka-Suomen Karva-Kavereiden koordinaattori Susanna Vuori kertoo.
Vaikka valtaosa Suomen Karva-Kavereiden toiminnassa mukana olevista eläimistä on koiria, on mukana paljon erikokoisia ja -rotuisia eläimiä eri eläinlajeista. Vakka-Suomen alueella laumaan kuuluu koirien ja Oliver-kanin lisäksi myös kissoja.
Valtakunnallisesti toiminnassa on mukana muun muassa hevosia, alpakoita ja frettejä. Harvinaisempiin tuttavuuksiin kuuluu myös villasika ja poro.
Leijonanharjaskani Oliverin pehmeä turkki ja pieni tuhina tuo hyvää mieltä. Kuva: Suvi EloPyörätuolissa istuvan Tarja Keskitalon syliin siirtynyt Oliver-kani nuuhkii ympäristöään innokkaasti ja kömpii kohti suosikkipaikkaansa kaulalle ja olkapäälle, missä samettisen pehmeä turkki painuu poskea vasten ja hento tuhina kantautuu silittelijän korvaan.
”Karva-Kavereiden vierailu on ihana piristys päivärutiineihin”, Keskitalo kehuu ja pohtii, malttaako päästää suloista kaniinia enää lähtemään lainkaan.
Kaikki uudet tulokkaat ovat tervetulleita mukaan Karva-Kavereiden toimintaan ja lisää eläimiä kaivataan joukkoon koko ajan.
Mukaan haluavien lemmikkien ja ohjaajien soveltuvuus toimia Karva-Kaverien toiminnassa selvitetään eläimen arvioinnissa, joka muodostuu ohjaajan luento-osuudesta sekä arvioinnista, jossa tarkkaillaan eläimen reaktioita erilaisiin ärsykkeisiin sekä ohjaajan ja eläimen välistä yhteistyötä.
Tavoite on selvittää, miten eläin hyväksyy vieraan ihmisen, saako eläintä käsitellä sekä miten eläin reagoi erilaisiin ääniin, pintoihin, tiloihin ja toisten eläinten kohtaamiseen.
”On tärkeä nähdä käytännössä eläimen reaktio esimerkiksi hisseihin, portaisiin ja liukkaisiin lattioihin sekä erilaisiin apuvälineisiin, kuten pyörätuoleihin, rollaattoreihin ja kävelykeppeihin”, 12 vuotta Karva-Kavereiden toiminnassa mukana ollut Anu Raitio huomauttaa.
Eläin arvioidaan aina tietylle ohjaajalle ja ohjaaja voi vastata vain hänelle pariksi arvioidusta eläimestä.
”Meidän perheestämme on toiminnassa mukana neljä koiraa, mutta itse en saa viedä tilaisuuksiin niitä perheen koiria, jotka on arvioitu miehelleni”, Raitio kertoo.
Kun arviointi on suoritettu hyväksytysti, saa omistaja siitä todistuksen ja eläimelle myönnetään oikeus käyttää yhdistyksen liivejä tai etähuivia.
Etätoiminnassa voivat toimia myös lemmikit, jotka eivät nauti matkustamisesta, vieraiden ihmisten fyysisestä läheisyydestä tai jos toiminta voisi muuten olla haitaksi eläimen hyvinvoinnille.
Tärkeä osa yhdistyksen toimintaa ovat myös lukulemmikki-hetket, joissa on mukana lapsi, eläin ja ohjaaja. Lukuhetken tavoite on tarjota onnistunut lukukokemus lapsille, jotka opettelevat lukemaan tai joilla on lukemisessa haasteita.
Lukulemmikit ovat useimmiten koiria, mutta lukulemmikkeinä on toiminut myös kissoja ja kaneja. Eläimen läsnäolon on todettu lisäävän mielihyvähormonin määrää sekä rentouttavan mieltä ja siksi eläimen läsnäolosta on hyötyä lukemiseen liittyvissä haasteissa.
”Lapsia Vakka-Suomen Karva-Kaverit pääsevät tapaamaan hieman harvemmin, sillä vapaaehtoisemme ovat kaikki työelämässä ja päiväkoteihin ja kouluihin pitäisi ehtiä vierailulle juuri päivällä”, Raitio harmittelee.
Karvaiset kaverit pääsevät kuitenkin nauttimaan myös lasten huomiosta erilaisissa tapahtumissa. ”Varmasti koko Karva-Kaveri-uramme huipennuksena voidaan pitää viime kesän Uudenkaupungin Leikitään Pikkukakkosta -tapahtumaa, jossa vietimme koko päivän eläinten kanssa.”
Tapahtumassa vieraili noin 4 000 kävijää ja ohjaajat arvioivat karvaturrien saaneen vähintään 2 000 rapsutusta päivän aikana.
”Sellaista tuskin enää toista kertaa Vakka-Suomen Karva-Kavereille tapahtuu”, Raitio nauraa.
”Ihmiset ja eläimet tykkäsivät, mutta pitää aina muistaa, että toiminta tapahtuu eläinten ehdoilla. Siinä vaiheessa, kun eläimessä näkyy väsymisen merkkejä tai eläin ei muuten viihdy tilaisuudessa, on lähdettävä pois tai päästetään eläin lepäämään.”
Eläintä ei voi pakottaa kohtaamisiin. Sellaiset kohtaamiset, joissa eläin ei tahdo olla mukana, ei tarjoa hyötyä eikä iloa kummallekaan osapuolelle.
”Tavoite on, että eläin itse ottaa kontaktia asiakkaaseen ja se, että sekä eläimellä, asiakkaalla ja ohjaajalla on tilanteessa kivaa.”
Eläimet edistävät tutkitusti ihmisten hyvinvointia. Suomessa eläinavusteiset palvelut toteutetaan yleisimmin koiran tai hevosen kanssa.
Eläinavusteisuutta on käytetty jo pitkään fysio-, toiminta- ja puheterapiassa, Luonnonvarakeskuksen tutkija Elina Vehmasto kertoo. ”Eläinten käytöstä on saatu lupaavia tuloksia myös psykoterapeuttisessa, neurologisessa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa.”
Pitkäaikaisin kokemus Suomessa on koulu- ja lukukoirista, mutta eläinten mukanaolo myös muissa palveluissa yleistyy koko ajan.
Lempeä Doora on samojedin ja valkoisenpaimenkoiran risteytys. Kaikki Karva-Kavereiden toiminnassa olevat eläimet rakastavat ihmisten kosketusta ja halauksia. Kuva: Suvi EloEläinavusteisessa työssä opettaja tai terapeutti ottaa eläimen mukaan työhönsä asiakkaan kasvatus-, hyvinvointi- tai kuntoutustavoitteen saavuttamiseksi. Eläimen läsnäololla saattaa olla suuri merkitys tilanteissa, joissa muut terapiamuodot eivät ole tuottaneet tulosta.
Eläimen tiedetään alentavan stressiä, edistävän vuorovaikutustaitoja sekä vahvistavan ohjaajan ja asiakkaan välisen luottamussuhteen syntymistä.
”Tutkimuksissa eläinavusteisuuden on havaittu pienentäneen henkilöiden syljen kortisolipitoisuutta, hidastaneen sydämen sykettä ja madaltaneen verenpainetta.”
Eläinkohtaamiset ovat myös parantaneet henkilöiden tarkkaavaisuutta ja vuorovaikutusta sekä vähentäneet pelkoja ja ahdistusta.
”Esimerkiksi hoiva- ja dementiapotilaiden kanssa koira-avusteisen toiminnan on todettu parantavan mielialaa, liikkumista ja ruokahalua sekä vähentävän potilaiden levottomuutta, aggressiota ja apaattisuutta”, Vehmasto listaa.
Eläimet voivat toimia tärkeänä tukena ja motivaationa kuntoutujille, auttaen heitä sitoutumaan hoitoon ja saavuttamaan parempia tuloksia. Tämä tekee eläimistä arvokkaan lisän moniin kuntoutumisprosesseihin
Karva-Kaveriksi pyrkivien eläinten arvioinnissa tarkkaillaan myös eläimen ja ohjaajan välistä yhteistyötä. Sakari Kettunen pääsi ihailemaan Susanna Vuoren ja Doora-koiran taitavia tassuleikkejä. Kuva: Suvi EloSakari Kettunen rapsuttelee Doora-koiraa mietteliään näköisenä. Eläinvieraiden läsnäolo on kirvoittanut mielestä muistoja omien koirien kanssa koetuista kettujahdeista.
Karva-Kavereiden vierailu jää varmasti mieleen uutena muistona, mutta eläinten paijaaminen nostaa usein asiakkaissa esiin myös muistoja jo edesmenneistä lemmikeistä ja yhdessä koetusta elämästä.
Karvaisia kavereita ympäri maata
Suomen Karva-Kaverit ry on vuonna 2011 perustettu yhdistys.
Toiminnan tarkoituksena on kehittää ja toteuttaa eläinavusteista työskentelyä.
Eläimet vierailevat lasten, vanhusten ja kehitysvammaisten yksiköissä sekä tapahtumissa.
Karva-Kaverit toimivat myös kouluissa ja kirjastoissa lukulemmikkeinä.
Eläinkohtaamiset tuovat iloa ja vahvistavat ihmisen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia.
Koirien lisäksi toiminnassa on mukana muun muassa kissoja, kaneja, hevosia, ja alpakoita.
Mukaan toimintaan pääsee yhdistyksen järjestämän arvioinnin kautta.
- Osaston luetuimmat
