Mehiläisten älykkyys hämmästyttää – uskon tietäväni niiden käyttäytymisen salaisuuden

Mehiläishoitajan vuosi päättyy sen varmistamiseen, että mehiläisyhdyskunnat voivat selvitä talven yli. Harrastan pienimuotoisesti mehiläisten hoitoa ja olen saanut kymmenen vuoden aikana tuntumaa hoitopuuhiin. Viikko sitten sulatimme kidesokeria kiehuvaan veteen mehiläisten talviravinnoksi. Kyse ei ole aivan pienistä määristä. Sokerin kuivapaino pesää kohden on parikymmentä kiloa.

Nostan ruokintaämpärit pesien päälle. Mehiläiset imevät sokeriliuoksen alassuin käännetyn ämpärin kannen rei’istä. Laitan pesän kansilevyn alle pyyhkeessä timjamiöljyä torjumaan punkkeja, jotka uhkaavat muutoin näivettää yhdyskuntia. Samassa yhteydessä varmistan, että pesissä on muniva emo. Keskitalvella on vielä edessä punkkien torjunta toisella luonnonmukaisella aineella. Sitten alkaakin uuden mehiläisvuoden odotus maaliskuulla, kun mehiläiset tekevät puhdistumislentonsa.

Joku saattaa kysyä, miksi mehiläisiä on ruokittava talvea vasten? Jos ihminen on tyhjentänyt pesän mehiläisten kokoamasta talviravinnosta, ei yhdyskunta selviä. Ihmisen ottamat huomisen eväät on tavalla tai toisella korvattava. Vaihtokauppa ei tosin ole aivan reilu. Hunaja on antibakteerinen huipputuote. Samaa ei voi sanoa valkoisesta kidesokerista.

Joissakin maissa harrastetaan luonnonmukaista mehiläisten hoitoa ja onttoihin puupölkkyihin tehdyistä pesistä otetaan hunajaa vain sen verran, että yhdyskunta selviää seuraavaan satokauteen. Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja yli luonnon uusiutumiskyvyn. Siksi luontoon on jätettävä elämälle edellytykset, kuten monilajisia elinympäristöjä, vanhoja metsiä, niittyjä ja kosteikkoja. Muutoin liikaa ahnehtinut ihminenkin jää jatkossa ilman.

Mehiläiset ja muut mesipistiäiset ovat tärkeitä luonnon elinvoimalle ja kasvien lisääntymiselle. Tähän on havahduttu kunnolla vasta pölyttäjien uhkaavasti vähennyttyä. Mehiläisten elämään liittyy paljon ihmeellistä tarkoituksenmukaisuutta, joka puhuu Luojan huolenpidosta. Mehiläiset edustavat siksi Jumalan kätkettyä viisautta. Raamatun Sananlaskujen kirja kehottaa nauttimaan viisautta kuin hunajaa:

”Syö poikani, hunajaa, se on hyvää, ja mesi on makeaa kielelläsi. Yhtä lailla on viisaus sinulle hyväksi: kun löydät sen, sinulla on tulevaisuus, toivosi ei raukea tyhjiin.” Samalla on muistettava kohtuus ja arvioitava, mikä on kullekin sopiva määrä makeaa: ”Jos hunajaa löydät, syö kohtuullisesti, muuten kylläännyt siihen ja annat ylen.” Psalmien kirja nostaakin Herran sanan säädökset vielä hunajaakin maistuvammiksi.

Pekka Särkiö on Kenttäpiispa evp. ja Iitin seurakunnan vs. kirkkoherra.