Joonas Karjulan mukaan heinäkuun ensimmäisellä viikolla kävijöitä on riittänyt lupaavasti, vaikka Oulun korkeudella mansikan sesonki on kuumimmillaan vasta kuun puolivälin tienoilla. Kuva: Kai Tirkkonen
Lännentila odottaa 50 000 vierailijaa heinäkuussa muttei osta mainostilaa lainkaan − näin kävijöiden houkuttelu onnistuu
Täytyy kehittää jokin oma spesiaalikulma tai olla iso toimija, jotta voi hinnoitella itse, toteaa Joonas Karjula. Lännentila on löytänyt oman tapansa.TilaajalleLumijoki
Lännentilan veljesten yrittäjähenkisyys kulkee perheessä. Joonas Karjula kertoo, että tilaa aiemmin pyörittänyt isä Kyösti Karjula on tehnyt ikänsä töitä yrittäjien puolesta. Kuva: Kai Tirkkonen50 000 kävijää heinäkuun aikana – sellainen on tilamyymälää ja kahvilatoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla Lumijoen Ylipäässä pyörittävän Lännentilan tavoite tälle sesongille.
Kävijätavoite kuulostaa yltiöpäiseltä. Mutta kun tilalle saapuu, on helppo vakuuttua siitä, että aivan tavallinen mansikka- ja perunatila ei ole kyseessä.
Vieraita vilisee joka puolella, ja sepelipäällysteinen parkkipaikka on täynnä autoja. Kyltti ohjaakin ajamaan ”peltoparkkiin”.
Väenpaljoudesta huolimatta vaikutelma on siisti. Nurmikot on ajettu ja kaikki paikat ovat muutenkin järjestyksessä. Tilan väen tunnistaa kirkkaan keltaisista paidoista; saman värinen lippu liehuu salossa.
Lännentilaa pyörittää Karjulan suuren sisaruskatraan neljä veljestä: Klaus, Joonas, Viljami ja Johan – kaikki pari-kolmekymppisiä nuoria miehiä. Yli 300-vuotisen tilan toimitusjohtajaksi astui vuonna 2016 Klaus Karjula.
”Jos kuvataan pelkkää pottupeltoa ja todetaan, että täällä kasvaa perunaa, imu jää kohtuullisen laimeaksi.” Joonas Karjula
Tilan myyntijohtaja Joonas Karjula kertoo, että tilan päätuotteita ovat mansikka ja varhaisperuna, mutta satoa tulee myös sipulista, herneestä, kaalista ja viljoista. Uusimpana lajina viljelykseen on otettu vadelma.
Veljekset hoitavat yritystään suunnitelmallisesti, kukin omaa vastuualuettaan ohjastaen. Klaus keskittyy täysin viljelyyn, Joonas pelkästään myyntiin. Johan ja Viljami hoitavat markkinointia.
Työnjako on luonteva, sillä veljeksillä on erilaiset kiinnostuksen kohteet ja vahvuudet.
”Jos kaikki olisivat olleet vain viljelijöitä tai markkinointi-ihmisiä, ei tällainen kuhina kävisi nyt”, Joonas Karjula kuvaa.
Veljekset ovat kehittäneet tilan toimintaa pala kerrallaan. Yhteinen päämäärä on ollut luoda ”elämyksien maatila, kotitila pohjoissuomalaisille”, Karjula kertoo. Jo toisena vuonna tilan ovet avattiin vierailijoille. Sosiaalinen media on ollut keskeisessä roolissa alusta saakka.
”Mentiin sen ajan mittareilla someen aktiivisesti. Kerran viikossa päivitettiin Facebookiin tilan kuulumisia.”
Lännentila
Sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Lumijoella.
Yrittäjinä toimii neljä Karjulan veljestä: Klaus, Joonas, Viljami ja Johan.
Tila on kuulunut vuonna 1669 perustettuun Härmän tilaan.
Karjulan perheen omistuksessa vuodesta 2005, ensin isällä Kyösti Karjulalla, sittemmin veljeksillä.
Viljelyalaa yhteensä 120 hehtaaria, joista perunalla 30, mansikalla 20, herneellä 15, sipulilla 7–8 ja kaalilla 2–3. Loput viljaa.
Veljekset kehittävät tilan toimintaa aktiivisesti sosiaalisen median kautta ja ovat esimerkiksi ostaneet rieskaleipomon osaksi liiketoimintaansa.
Sittemmin somesisältö on kehittynyt melkoisesti. Lännentilan sisällöt saavat kuukausitasolla useamman miljoona näyttöä, ja tärkein kanava on Tiktok. Yhteensä eri kanavissa tilalla on 130 000 seuraajaa.
Viljamin ja Johanin lisäksi sometuotannon parissa työskentelevät Jami Svenbacka ja Jonna Heinula.
Ajatus on tuottaa hyvän mielen sisältöä eri kanaviin. Nyt on vuorossa Heinulan juontama Mansikkamiljonääri-visa: Tilalla vieraileva raahelainen Jani Myllymäki on napattu vastaamaan kameran edessä kinkkisiin kysymyksiin, kuten ”montako siementä mansikassa on keskimäärin?”.
Joonas Karjula kertoo, että kesäisin Lännentila tuottaa sisältöä tilan aidosta arjesta. Tarkoitus on välittää ”juureva fiilis”, mutta lisätä sisältöihin myös viihteellistä kulmaa.
Somesuosio ja ihmisvilinä tilalla eivät ole Lännentilalle itseistarkoitus. Kyse on brändin rakentamisesta.
”Jos kuvataan pelkkää pottupeltoa ja todetaan, että täällä kasvaa perunaa, imu jää kohtuullisen laimeaksi.”
Talvisin sisällöntuotanto keskittyy enimmäkseen Lännentilan rieskaleipomon ympärille, sillä maatilan arki tarjoaa tuolloin vähemmän ideoita.
Luovuutta sisällöissä käytetään, sillä veljekset ovat esimerkiksi kiertäneet Oulussa ”sakottamassa” väärinpysäköityjä autoja keltaisilla lapuilla. Säikähdyksen jälkeen autoilija onkin huomannut saaneensa Lännentilan 100 euron lahjakortin.
Jonna Heinula juontaa Mansikkamiljonääri-visaa. Jami Svenbacka (etualalla) kuvaa videota Tiktokiin. Jani Myllymäki ansaitsi oikeilla vastauksillaan mansikkarasioita. Kuva: Kai TirkkonenNäkyvyys sosiaalisessa mediassa on tärkeä osa Lännentilan pelikirjaa. Samoin maatilan elämykset kahvioineen, rieskapitserioineen ja kotieläinpihoineen.
Tila tunnetaan laajasti Pohjois-Suomessa. Siihen nähden on hämmästyttävää, ettei tila Karjulan mukaan osta mainostilaa tällä hetkellä eurollakaan.
Ljudmila ja Hanna Kähkönen ovat saapuneet 150 kilometrin päästä viettämään kesäpäivää Lännentilalle. Hanna kertoo seuraavansa tilaa Tiktokissa ja Instagramissa.
Tällä hetkellä Karjula ei tiedä päästäänkö tänä vuonna plusmerkkiseen tulokseen.
”Ajateltiin tukea näitä nuoria”, Ljudmila toteaa.
Somesuosio ja ihmisvilinä tilalla eivät kuitenkaan ole Lännentilalle itseistarkoitus. Kyse on brändin rakentamisesta.
Laatu tarkoittaa lännentilalaisille esimerkiksi sitä, että peruna kuokitaan käsin. Kesätöihin tilalle tullut Okko Nissilä kertoo, että hänen työpäivänsä alkavat tarkastuskierroksella Oulun kauppoihin. Hän laittaa myyntitiskit järjestykseen ja saapuu sitten päivän töihin tilan varastolle.
Ljudmila (vas.) ja Hanna Kähkönen saapuivat Lännentilalle nauttimaan kesäpäivästä. Äidin ja tyttären kesälomat osuivat sopivasti limittäin. Kuva: Kai TirkkonenKaikki toiminta tähtää samaan tavoitteeseen: mielikuvaan laadukkaasta tuotteesta. Karjula kertoo, että esimerkiksi kahvilatoiminta ei ole yrityksen ydinliiketoimintaa vaan ajatus on tuottaa ihmisille kokemuksia ja hyvää mieltä.
Samaa mielikuvaa luovat työntekijöiden keltaiset paidat, siistit kahvilakojut ja somevideot.
Tilan liiketoiminnan keskeisenä ytimenä ovat kuitenkin viljeltävät tuotteet. Neljä tukijalkaa ovat mansikka, varhaisperuna, sipuliniput ja vadelma. Karjula kertoo, että perusajatuksena on tarjota ”paikallista huippulaatua”.
Joonas Karjulan mukaan Lännentilalla on hinnoitteluvoimaa, sillä tilan brändi on saatu vahvaksi ja tuotteiden laatu on linjassa sen kanssa. Kuva: Kai TirkkonenKarjula ei halua antaa liian ruusuista kuvaa tilan arjesta. Tilan kehittäminen ja arkinen työ on vaatinut paljon sitoutumista. Kesäiset työpäivät ovat kestäneet vuosien ajan kellon ympäri ja enemmänkin.
”Töitä on tehty rajusti ja välillä liikaakin.”
Viljelijän arkeen kuuluu epävarmuus tulevasta. Tällä hetkellä Karjula ei tiedä, päästäänkö tänä vuonna plusmerkkiseen tulokseen.
”Viime talvena oli pahat talvituhot mansikalle. Toista sääkatastrofia ei kestä tänä vuonna.”
Lännentila työllistää sesonkiaikaan noin 150 työntekijää. Mansikoita pakkaamassa ukrainalaiset Olena Nesterenko (vas.), Viktoriia Maskalenko (oik.) sekä Anastasiia Perekhrest (takana). Kuva: Kai TirkkonenTila on kuitenkin määrätietoisella työllä saatu kannattamaan, ja Karjula kertoo päällimmäisen tunteen olevan kiitollisuus.
Toisaalta ajankohtakin on otollinen. Lähiruokatrendi, sosiaalinen media ja maatilamatkailu ovat tätä päivää, ja Lännentilan askel on osunut lankulle.
”Ei tälle olisi ollut 20 vuotta sitten mitään kysyntää.”
Loppujen lopuksi Lännentilakaan ei tarjoa erikoisia sirkushuveja vaan maalaismiljöön viljelytuotteineen.
- Osaston luetuimmat
