
Olkiluoto 3:n investointipäätöstä edelsi vuosien poliittinen vääntö, voidaanko Suomeen ylipäätään rakentaa enää lisää ydinvoimaa.
Pääministeri Esko Ahon (kesk.) hallituksen aikana vuonna 1992 laadittuun energiapoliittiseen selontekoon liitetty eduskunnan ponsi kielsi uudet ydinvoimalat.
Lisärakentamisen kieltävä linjaus syntyi, kun eduskunta hyväksyi äänin 96–78 kansanedustaja Matti Vanhasen (kesk.) esittämän ponnen. Myöhemmin Vanhanen kääntyi ydinvoiman kannattajaksi.
Vuonna 2000 Teollisuuden Voima (TVO) haki lupaa Olkiluoto 3:n rakentamiseen. Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) hallitus teki 2002 TVO:lle myönteisen periaatepäätöksen, jonka eduskunta vahvisti. Vihreät jätti päätöksen seurauksena hallituksen.
Vuonna 2010 pääministeri Matti Vanhasen hallitus päätti isosta uusiutuvan energian tukipaketista. Pakettiin liittyi myös ydinvoiman lisääminen.
Uudelle ydinreaktorille luvan hakijoita oli kolme: TVO Olkiluoto 4:lle, Fennovoima Pyhäjoelle tai Simoon suunnitellulle voimalalle ja Fortum Loviisaan.
Myönteisen periaatepäätöksen valtioneuvosto ja eduskunta tekivät Olkiluoto 4:stä ja Fennovoiman hankkeesta. Vihreät vastusti päätöstä, mutta puolue pysyi hallituksessa.
Fennovoimasta kolmanneksen omisti tuolloin saksalainen Eon, joka kuitenkin vetäytyi pois hankkeesta 2012 ja tilalle tuli venäläinen Rosatom 2013.
Olkiluoto 3:n rakentamisen aikataulujen petettyä perusteellisesti TVO päätti luopua Olkiluoto 4 -hankkeesta 2015.
Fennovoiman suunnitelmat tulivat tiensä päähän, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan viime vuoden helmikuussa. Toukokuussa Fennovoima ilmoitti, että se on purkanut venäläisen Rosatomin kanssa tehdyn sopimuksen.