Tampere on valittu jo neljänä vuonna peräkkäin Suomen vetovoimaisimmaksi suureksi kaupungiksi T-median tekemässä tutkimuksessa. Tampereen pormestarin Kalervo Kummolan (kok.) mukaan keskeinen maantieteellinen sijainti selittää eniten menestystä.
250 000 asukkaan rajapyykin ylittänyt Tampere vetää puoleensa erityisesti opiskelijoita. Toisaalta työttömyysaste on ollut aina keskimääräistä korkeampi isossa kaupungissa.
”Tampereelle on huomattavasti helpompi asettua kuin pääkaupunkiseudulle. Asunnot ovat selvästi halvempia, ja täällä on mukavia ihmisiä. Tampere on maalaisempi ja maanläheisempi kuin Helsinki ja vähän vastaanottavampi kuin Turku”, Kummola arvioi.
Pitkäaikainen urheiluvaikuttaja aloitti Tampereen pormestarina toukokuussa 2023.
Maahanmuuttajien määrässä Tampere on laahannut pitkään pääkaupunkiseutua ja myös Turkua jäljessä, mutta viime vuonna tilanne muuttui.
”Tampereen väkiluku kasvoi viime vuonna noin 6 000 asukkaalla, joista tasan puolet tuli ulkomailta ja puolet kotimaasta. Matala syntyvyys on iso uhka Suomelle, ja Tampereellakaan ei ole luontaista kasvua. Me emme pärjää ilman osaavia maahanmuuttajia.”
Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan Tampereen pormestari on pääosin tyytyväinen. Kummolan mukaan työllisyyden kasvu on pääasia.
”Suomi putoaa pian hyvinvointiyhteiskuntien joukosta, kun maa ei ole kasvanut ja kehittynyt 15 vuoteen toisin kuin monet muut Länsi-Euroopan maat. Nyt on viimeinen hetki korjata asiat.”
Tampere on maalaisempi ja maanläheisempi kuin Helsinki ja vähän vastaanottavampi kuin Turku.
Kalervo Kummolasta tuli tamperelainen 50 vuotta sitten, kun hänet pyydettiin jääkiekon SM-liigan ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi. Nuoruusvuotensa Kummola vietti Turussa ja varhaislapsuutensa maalaistalossa Raisiossa.
”Olen syntynyt äidin kotitilalla, jossa oli vähän toistakymmentä hehtaaria peltoa ja pikkuisen metsää. Kyllä mä maaseudun tuoksun tunnen. Myös lehmät ja hevoset tulivat tutuiksi.”
Kun Kalervo oli viisivuotias, isä rakensi perheelle Raisioon oman talon 200 metrin päähän äidin sukutilasta. Perhe muutti myöhemmin pariksi vuodeksi Australiaan, kun hän oli 13-vuotias.
Kummolan mielestä on jo huoltovarmuuden kannalta tärkeää, että maaseutu pysyy elinvoimaisena ja maatalous kukoistaa.
”Jokainen ihminen, joka ajattelee järkevästi omilla aivoillaan, tajuaa maatalouden arvon. Tietysti tilojen koko suurenee jatkuvasti ja koneistus lisääntyy. Näen silti maatalouden tulevaisuuden aika valoisana, koska Suomi on puhdas maa.”
Kalervo Kummola (s. 1945 Raisio) on toiminut Tampereen pormestarina vuodesta 2023 lähtien.
Tunnettu suomalainen jääkiekkovaikuttaja ja kokoomuslainen Tampereen kaupunginvaltuutettu.
Kokoomuksen kansanedustaja 1999–2003. Tampere-talo Oy:n toimitusjohtaja 2004–2012.
Suomen jääkiekkoliiton hallituksen jäsen vuodesta 1975, varapuheenjohtaja 1990–1997 ja puheenjohtaja 1997–2016. Toiminut Suomen edustajana Kansainvälisen jääkiekkoliiton liittokokouksissa vuodesta 1976. IIHF:n hallitukseen hän nousi vuonna 1998 ja on toiminut IIHF:n varapuheenjohtajana vuosina 2003–2021.
Jääkiekon SM-liigan ensimmäinen toimitusjohtaja 1975–1987. VipVisionin toimitusjohtaja 1987–1999.
Oli myös perustamassa tv-kanava Nelosta ja toimi sen hallituksen varapuheenjohtajana 1996–2001. Kummola on tuonut karaoken Suomeen.
Koulutukseltaan merkonomi ja sotilasarvoltaan reservin majuri. Asuu Tampereella vaimonsa Tuulan kanssa, ja heillä on kaksi lasta ja kaksi lastenlasta.
Tammerkosken rannalle syntyneessä teollisuuskaupungissa on myös laaja pohjoinen maaseutualue. Kaupungin pinta-ala nelinkertaistui, kun Aitolahti (1966) ja Teisko (1972) liitettiin Tampereeseen. Suurin osa Pohjois-Tampereen maista on yksityisomistuksessa.
Kummola asuu itsekin pääosan vuodesta maaseutuhuvilallaan Näsijärven rannalla Aitolahdessa. Lisäksi hänellä ja Tuula-puolisolla on kaupunkiasunto.
Pormestarin mukaan Nurmi-Sorilan kaavoitus on taas vireillä, ja se toisi Aitolahden maalaismaisemaan noin 5 000 asukkaan asuinalueen ja uuden golfkentän.
”Me olemme Tampereella helpottaneet myös kesäasuntojen muuttamista vakituiseksi asunnoksi, kunhan vesi- ja saniteettitekniikka on kunnossa. Uskon, että sitä kautta Teiskon väkiluku alkaa nousta, vaikka alue pysyy maaseutumaisena.”
Näen silti maatalouden tulevaisuuden aika valoisana, koska Suomi on puhdas maa.
Pirkanmaan maakuntakeskuksessa on eletty viime vuodet jättimäisten hankkeiden aikaa. Tampereelle on rakennettu esimerkiksi raitiotie ja kansiareena, jota kadehditaan pääkaupunkiseudullakin.
Investoinnit eivät ole loppumassa. Esimerkiksi Tampereen ratapihan uudistus on mittava 200 miljoonan euron hanke, jäteveden puhdistamo valmistuu ensi vuonna ja taidelaitoksia korjaillaan ja rakennetaan.
”Kuntatalouden jatko ei näytä ruusuiselta. Olemme silti linjanneet Tampereella, että lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluita ei ainakaan heikennetä.”
Kummola puhuu mieluiten Tampereen sijaan Tampereen kaupunkiseudusta, johon kuuluvat myös kasvavat ympäryskunnat Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Ylöjärvi ja Nokia.
”Kun joku yritys saadaan Tampereen seudulle, on ihan sama, mihin kuntaan se sijoittuu. Veronmaksajat asuvat kuitenkin tasaisesti koko alueella. Omakotitalotontteja on monesti helpompi löytää naapurikunnista kuin Tampereelta.”
Kukoistavalla Pirkanmaallakin väki vähenee maakunnan pohjoisosissa, eikä maaseudun tyhjenemiseen ole Kummolan mukaan helppoa ratkaisua.
”Esimerkiksi Mänttä-Vilppula, Parkano, Kihniö, Ikaalinen, Virrat ja jopa Ruovesi Tampereen naapurikuntana ovat muuttotappioalueita. Ne tukeutuvat entistä enemmän kesäasukkaisiin.”
