Venäjän lähettämät turvapaikanhakijat ovat polttava kysymys kirkolle — lähes kaikki itärajan seurakunnat vaikenivat, kun MT selvitti hätämajoitusten mahdollisuuksia

Venäjän värväämien turvapaikanhakijoiden auttaminen on kirkolle selvästi tulenarka kysymys.

Tämä kävi ilmi, kun MT selvitti seurakuntien mahdollisuuksia tarjota tarvittaessa hätämajoitusta itärajan yli tuleville turvapaikanhakijoille, jos maahantulo jatkuisi jatkossa eivätkä vastaanottokeskusten tilat riittäisi.

Jutun kirjoittamisvaiheessa 14.12. Niiralan ja Vaalimaan raja-asemat oli avattu, mutta hallitus päätti jälleen sulkea rajan samana iltana, sillä Venäjä jatkoi turvapaikanhakijoiden lähettämistä Suomeen. Yhteensä rajan ylitti torstaina yli 150 turvapaikanhakijaa. Itäraja menee siis kiinni 15.12. iltakahdeksaan mennessä.

Vajaa 20 itärajan läheistä seurakuntaa Kuopion, Oulun ja Mikkelin hiippakunnista saivat MT:n haastattelupyynnön, mutta vain ani harvasta vastattiin.

Kaksi kirkkoherraa kieltäytyivät haastattelusta hyvin kovasanaisesti – syy ei tosin selvinnyt miksi. Onneksi piispoilta, Kirkkohallituksesta ja Oulun hiippakuntadekaanilta tuli ripeästi vastauksia:

”Seurakunnat voivat periaatteessa antaa esimerkiksi leirikeskuksia turvapaikanhakijoiden hätämajoitusta varten. Näin tapahtui esimerkiksi vuonna 2015, kun Joensuun seurakuntayhtymä luovutti Vaivion leirikeskuksen SPR:n käyttöön hätämajoitusta varten”, viestitti Kuopion piispa Jari Jolkkonen MT:lle.

Taustoituksena muistutan, että monet Euroopan kirkot majoittivat turvapaikanhakijoita kirkon lattioilla Euroopan pakolaiskriisin aikana 2015 ja näin tehtiin monin paikoin Suomessa, myös maaseudulla.

Kirkon ydinviesti MT:lle oli se, että kirkko voi majoittaa tiloihinsa Venäjältä tulevia turvapaikanhakijoita, mikäli viranomaiset, esimerkiksi maahanmuuttovirasto sitä pyytävät.

Itselleni hämmennystä herätti kuitenkin mielipiteiden moninaisuus. Kirkkohallituksen asiantuntija Ulla Siirton mukaan kirkon pitäisi olla tarvittaessa vastuussa rajan väliin jäävistä ihmisistä, ja seurakunnat voivat myös itsenäisesti päättää auttavansa heitä. Hänen mukaansa lähimmäisenrakkaus menee kaiken edelle, vaikka turvapaikanhakijat ovatkin Venäjän lähettämiä — he ovat silti ihmisiä.

Syy kirkon vaikenemiseen löytynee siitä, että kirkko ei ole aiemmin määritellyt suhdettaan Venäjän lähettämiin turvapaikanhakijoihin.

Kirkon ydinsanoma on auttaa kärsiviä ja apua tarvitsevia lähimmäisenrakkauden perusteella, mutta itärajan yli pyrkineet turvapaikanhakijat ovat kirkolle huomattavasti kinkkisempi kysymys, koska he ovat osa Venäjän hybridivaikuttamista.

Kirkko, kuten koko yhteiskuntamme, joutuu nyt tasapainoilemaan humanitäärisen auttamisen ja Suomen turvallisuuden välillä. Asiaa vaikeuttaa se, että kukaan ei tiedä, mikä on Venäjän lähettämien, pääasiassa Lähi-idästä saapuneiden ihmisten tavoite.

Kirkon pitäisi mielestäni terävöittää toimintasuunnitelmaansa Venäjän värväämiin turvapaikanhakijoihin. Kirkko on tärkeä osa yhteiskunnan perusturvallisuutta, mutta seurakuntien tulisi pysyä ennen kaikkea yhtenäisinä siinä, voidaanko Venäjältä tulevia turvapaikanhakijoita auttaa vai ei, koska turvallisuustilanne on nyt poikkeuksellinen.

Juttua korjattu 15.12.2023 klo 12:38: Lisätty tieto, että hallitus päätti jälleen sulkea rajan kokonaan 14.12. illalla, sillä Venäjä jatkoi turvapaikanhakijoiden lähettämistä Suomeen. Lisätty myös tieto uusien turvapaikanhakijoiden määrästä.

Juttua korjattu: 15.12.2023 klo 15:53: Lisätty tieto, että itäraja sulkeutuu 15.12. klo 20.