Tulikasteen jälkeen Kersti Juvan ei enää tarvinnut todistella kääntäjänkykyjään – Tolkien-fanit pitävät häntä kuin kukkaa kämmenellä
Kääntäjälle J. R. R. Tolkienin fantasiamaailma kielineen ja mytologioineen on täysin ainutlaatuinen.
”Ensimmäiset 20 vuotta minua ärsytti olla aina vain ’se Tolkien-kääntäjä’, mutta nyt osaan ottaa sen kunnianosoituksena, sillä Tolkien-fanit ovat ihan parhaita”, Kersti Juva sanoo. Kuva: Kari Salonen1970-luvun alussa Kersti Juva opiskeli suomen kieltä Helsingin yliopistossa ja päätyi kirjailija-suomentaja Eila Pennasen vetämään kääntäjäseminaariin. Pennasen avulla ja opastuksella Juva sai lentävän lähdön uralleen, sillä Juva käänsi ensi töikseen J. R. R. Tolkienin Taru Sormusten herrasta -trilogian. Teoksen kaksi ensimmäistä osaa hän käänsi Pennasen opastuksella, viimeisen itsenäisesti.
Kun Juva lähti suomentamaan kyseistä fantasiakirjallisuuden järkälettä, hän osasi englantia suunnilleen kouluenglannin verran ja kääntämistä muutaman harjoitustyön pohjalta. Tulikaste oli siis melkoinen, mutta sen jälkeen Juvan ei tarvinnut enää todistella kykyjään kääntäjänä.
Tolkienin tuotannon suomentaminen on edelleen se, mihin Juvan nimi edelleen varmimmin yhdistetään. Taru Sormusten herrasta -trilogian ensimmäinen osa ilmestyi suomeksi 49 vuotta sitten.
”Ensimmäiset 20 vuotta minua ärsytti olla aina vain ’se Tolkien-kääntäjä’, mutta nyt osaan ottaa sen kunnianosoituksena, sillä Tolkien-fanit ovat ihan parhaita”, Juva sanoo.
Tolkienin maailma on Juvan mukaan kääntäjälle täysin ainutlaatuinen. Taru Sormusten herrasta tai Hobitti toimii lukijalle porttina maailmaan, jonka mytologioihin ja jopa kieliin voi uppoutua niin syvälle kuin haluaa.
Juva huomauttaa, että suomentajalla on harvoin kontaktia lukijoihin, mutta Tolkien-fanit ovat pitäneet häntä kuin kukkaa kämmenellä ja antaneet jatkuvasti myönteistä palautetta.
”Lisäksi he ymmärtävät, että suomentaja on omin käsin suomentanut kaiken siitä maailmasta.”
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
