• Tiesitkö: Markkojen vaihtaminen euroiksi onnistuu edelleen yhdessä maassa – siitä syystä eräs mies teki elämänsä kaupat kirpputorilla

    Belgiassa frangeja vaihdettiin euroiksi vain kolmen vuoden ajan.
    Suomessa markkoja ei ole voinut vaihtaa euroiksi vuoden 2012 helmikuun jälkeen.
    Suomessa markkoja ei ole voinut vaihtaa euroiksi vuoden 2012 helmikuun jälkeen. Kuva: Kari Salonen
    Lukemisto|Historia ja perinne
    25.10.202207:00
    Tuovi Mäkipere

    Kuulostaako numerosarja 5,94573 tutulta? Kyseessä on Suomen markan ja yhteisvaluutta euron välinen muuntokurssi, joka kävi kovin tutuksi alkuvuonna 2002, kun Suomi loikkasi yhdentoista muun maan kanssa euroaikaan.

    Jos markka-arvoisia seteleitä ja kolikoita halusi vaihtaa euroiksi, se piti tehdä viimeistään 29. helmikuuta 2012. Kymmenen vuoden määräaika kuulostaa suorastaan anteliaalta verrattuna Belgiaan, jossa frangeja vaihdettiin euroiksi vain vuoden 2004 loppuun asti.

    Joissain maissa vanhaa valuuttaa voi vaihtaa edelleen. Saksassa, Itävallassa, Irlannissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa ei ole ainakaan toistaiseksi asetettu takarajaa euroa edeltävien kolikoiden ja seteleiden vaihtamiselle.

    Saksassa piirongit ja patjanaluset pullistelevat markkoja. Saksan keskuspankki arvioi vuonna 2018, että vanhoja markkoja olisi vaihtamatta vielä jopa 6,5 miljardin euron arvosta. Tämä tarkoittaa yli 700 euroa jokaista saksalaista kohden.

    Markka-arvoisia yllätyksiäkin tulee toisinaan vastaan. Esimerkiksi vuonna 2019 saksalaismies osti kirpputorilta kaappikellon, jonka sisältä löytyi 50 000 Saksan markkaa. Koska markkoja pystyy edelleen vaihtamaan Saksassa euroiksi, mies tienasi kellon hinnan ja paljon enemmänkin takaisin, sillä kellon sisältö oli noin 25 000 euron arvoinen.

    Lähteet: Euroopan keskuspankki, Deutsche Welle (24.12.2019)

    Lisää aiheesta
    • Ihminen muokkaa ja raivaa ympäristöään. Peltoa on nykyään noin 15 prosenttia asumiskelpoisesta pinta-alasta.

      Ympäristö | Tiesitkö: Ihminen on rakentanut asumiskelpoisesta maasta vasta noin prosentin ‒ 10 000 vuoden aikana metsien määrä on muuttunut suuresti

    • Luonto | Tiesitkö: Suomen luonnossa elää tulitikkuaskin kokoinen nisäkäs, joka kutistuu talveksi entisestään

    • Maailma on palannut koronaa edeltävään aikaan ilmassa: missä oli ennen vilkasta, on vilkasta myös nyt.

      Liikenne | Tiesitkö: Maailman vilkkain lentokenttä ja suosituin kansainvälinen lentoreitti sijaitsevat aivan eri suunnissa

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 2

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 3

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 4

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 5

      Kulttuuri | Laulajatähti Noora Louhimo kärsi pitkään juurettomuudesta ja rajun koulukiusaamisen arvista: ”Nykyään voin analysoida itseäni paremmin”

    • 6

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 7

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää