Vaateyhtiöt kilpailevat kauppojen omien merkkien kanssa – K-Citymarketin vaate- ja jalkinemyynnistä kolmasosa koostuu omista merkeistä
Vihreä siirtymä herättää suurta huolta vaateyrityksissä. Saisiko tekstiilien korjauksen kotitalousvähennyksen piiriin, kysyy Marja-Liisa Niinikoski.Tilaajalle
”Kun vihreä siirtymä halutaan viedä läpi, pitäisikö Euroopalla olla vihreitä tuontitulleja? Se keskustelu on lähtökuopissa”, Marja-Liisa Niinikoski sanoo. Kuva: Jarkko SirkiäSuomalaiset ostavat vaatteensa marketeista. Prisma, Tokmanni ja K-Citymarket olivat Kaupan liiton selvityksessä 2021 suosituimmat vaatetuksen ostopaikat. Lidl nousi sijalle kuusi.
Esimerkiksi S-ryhmällä, K-ryhmällä ja Tokmannilla on omia vaate- ja kenkämerkkejä.
K-Citymarketin vaate- ja jalkinemyynnistä noin kolmasosa koostuu omista merkeistä. SOK ei kerro tuoteryhmäkohtaisia osuuksia. Oman tuonnin osuus on käyttötavarakaupassa noin viidesosa kokonaismyynnistä. Tokmannista kerrotaan, että valtaosa vaate- ja jalkinemyynnistä on omien merkkien myyntiä.
”Samoilla markkinoilla kilpaillaan ja suomalainen markkina on tosi pieni”, kertoo tekstiili- ja vaateyritysten etujärjestö Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski.
”Kaupan rakenne Suomessa on sellainen, että markettien rooli jakelussa on keskeinen. Se on poikkeuksellista moniin maihin verrattuna.”
Helsingissä vaatebrändeillä on omat liikkeet. Brändejä ei näy tavaratalojen valikoimissa kuin suppeasti, jos ollenkaan. Maakunnissa tavaratalot ovat brändien mahdollisuus päästä esille, Niinikoski sanoo.
”Korona vei monta erikoiskauppaa.”
Euroopan komission ajama vihreä siirtymä herättää suurta huolta vaateyrityksissä. EU-tekstiilistrategiaan liittyvät 16 lainsäädäntöaloitetta lisäävät eurooppalaisten yritysten sääntelyä.
Mistä löytyy kuluttajille porkkana ostaa eurooppalaisia vaatteita?
”Kun vihreä siirtymä halutaan viedä läpi, pitäisikö Euroopalla olla vihreitä tuontitulleja? Se keskustelu on lähtökuopissa”, Niinikoski sanoo.
Niinikoski kysyy, voisiko vastuullinen tuottaja saada tuotteensa alennetun arvonlisäarvon piiriin. Tai voisiko tekstiilien korjauspalvelut tuoda kotitalousvähennyksen piiriin?
”Kuluttaja sanoo olevansa kiinnostunut kestävistä tuotteista. Mutta kun katsoo todellista käyttäytymistä, hinta on edelleen monelle erittäin tärkeä.”
”Korona vei monta erikoiskauppaa.”
Energiakriisi vaikuttaa siihen, että ihmiset himmaavat nyt kulutustaan Suomessa, Niinikoski kertoo.
Suomen Tekstiili & Muoti teetti yrityskyselyn marras-joulukuussa. Avoimissa vastauksissa kerrottiin ulkomaan myynnin kasvavan tällä hetkellä paremmin kuin Suomen myynnin.
Osalla yrityksistä Suomen myynnissä on myös kasvua, mutta kustannusten nousu on pakottanut lomautuksiin.
Energian hinnan nousu on ollut osalle yrityksistä koronaakin pahempi kriisi.
Viime vuonna suomalaiset käyttivät muotiin rahaa 343 miljoonaa euroa vähemmän kuin ennen pandemiaa. Toimitusviiveet ja tavarapula leimasivat muoti- ja urheilukauppaa, Muoti- ja urheilukauppa ry kertoi tammikuussa.
Loppuvuodesta nousseet korot ja energialaskut hidastivat oleellisesti kuluttamista ja alan kaupan kasvua.
Muotikaupan arvo kasvoi 5,1 prosenttia vuonna 2022 3,2 miljardiin euroon. Käytettyjen vaatteiden kaupan arvo kasvoi 17 prosentilla vuonna 2022.
Korona-ajan päättymisen vuoksi ulkomaisten verkko-ostosten suosio laski koko vuoden. Verkkokaupan markkinaosuus oli vaate- ja kenkäkaupasta 16 prosenttia.
- Osaston luetuimmat
