Johanna Toropaista viehättää maine coonissa ääretön sosiaalisuus. ”Se leimaantuu hyvin vahvasti perheenjäseniinsä.” Kuvassa syksyllä syntyneet pennut Hallin-Janne ja Isoo-Antti. Kuva: Johanna Toropainen
Moni haluaa ilveksen näköisen rotukissan vain sen suuren koon vuoksi
Suositun kissarodun kasvattaja väittää, että osa hankkii maine coon -kissan vain näyttelyesineeksi.Tilaajalle
Kymmenenvuotias leikattu Mosse-kissa saa olla Johanna Toropaisella lemmikkinä. Kasvatukseen hän ei sitä sydänsairauden vuoksi käytä. Kuva: Ville TiainenSosiaalisessa mediassa näkee toisinaan lähes ilveksen kokoisia maine coon -rotuisia kissoja.
Maine coonit ovat ruumiinrakenteeltaan suuria ja voimakkaita kissoja. Se oli Suomen toiseksi suosituin kissarotu vuonna 2023.
Eläinlääkäri Julia Haukilinnun vastaanotolle ei ole ilveksen kokoisia maine cooneja saapunut. Hän työskentelee jyväskyläläisen Almavetin kissaklinikan eläinlääkärinä.
”Suomessa on onneksi pysynyt maine coonien kasvatuksessa jokin järki päässä toisin kuin ulkomailla”, Haukilintu sanoo.
Ykköskissa ry:n puheenjohtaja Jaana Jyrkinen on toiminut kissanäyttelyissä tuomarina vuodesta 2024.
”En ole koskaan nähnyt näyttelyissä jättikokoisia maine cooneja. Somekuvat niistä on joko muokattuja tai keinoälyllä tehtyjä. Yli 10-kiloisia cooneja olen kyllä tavannut”, hän sanoo.
Maine coonin kasvattaja Johanna Toropainen kertoo, ettei myy kissoja sellaisille ostajille, jotka ovat kiinnostuneita pelkästään kissan koosta.
”Tulee sellainen olo, etteivät he halua itselleen kissasta ystävää tai tarjota sille loppuelämän kotia, vaan tahtovat näyttelyesineen. On tietysti ymmärrettävää, että koko on joillekin kasvattajille tärkeää, mutta tärkeintä on rodun terveys ja sosiaalisuus”, Toropainen sanoo.
Toropainen on käynyt myös itse kissanäyttelyissä. Hänen mukaansa tuomarit katsovat kissan väriä, turkkia ja olemusta.
”Totta kai ulkonäöstä saa lisäpisteitä. Sosiaalinen ja reipas kissa pärjää paremmin kuin pelokas. Harvemmin arkaa kissaa edes viedään näyttelyyn.”
Toropainen asuu kissoineen Pohjois-Karjalan Ylämyllyssä. Hän on Kissaliiton kasvattaja.
”Tulee sellainen olo, etteivät he halua itselleen kissasta ystävää tai tarjota sille loppuelämän kotia, vaan tahtovat näyttelyesineen.” Johanna Toropainen
Kissaliiton puheenjohtaja Riikka Turpeinen ei tunnista ilmiötä, että maine coonista yritettäisiin jalostaa koko ajan suurempaa ja suurempaa rotua.
Hän on toiminut kissanäyttelyiden tuomarina sekä Suomessa että ulkomailla, ja on myös itse rodun kasvattaja.
”Tuomarina en ajattele, että mitä isompi, sen parempi. Tunnen kuitenkin kasvattajia, joille koko on ykkösasia. Tietysti maine coonin on oltava suuri, kuten norjalaisen metsäkissan ja ragdollin. Iso koko kuuluu rodun standardiin.”
Kaksi pentuetta syntyi syksyllä 2024. Johanna Toropaisen mukaan maine coon ei ole itsepäisyyden vuoksi ehkä helpoin rotu. ”Kissalle on annettava aikaa ja virikkeitä.” Kuva: Johanna ToropainenEläinlääkärin mukaan maine coonin suuri koko voi aiheuttaa luusto-ongelmia. Koirapuolella esimerkiksi isokokoisilla roduilla näitä esiintyy.
Myös maine coonin lonkat ovat kärsineet ylijalostamisesta. Lonkkaviasta aiheutuu kissalle kipuja.
Lonkkavikaisia maine cooneja tulee Haukilinnun vastaanotolle kohtuullisen usein.
”Kissojen lonkat eivät ole kehittyneet kunnolla, niillä on nivelrikkoa tai lonkkaniveleen kohdistuvia sairauksia, kuten reisiluun pään murtumia. Pahimmillaan lonkkaviat vaativat leikkauksen, eikä kaikkia voida leikata.”
Suomessa maine coon -kasvattajille pakollinen testi on sydänsairaus HCM:ää mittaava dna-testi ja sydämen ultraäänitutkimus. Rodulle suositellaan myös muita testejä, kuten lonkkakuvausta.
Kissaliiton Turpeisen mielestä lonkkatestin ei pitäisi olla jatkossakaan pakollinen maine cooneilla, koska lonkkaseulontaa tehdään ilman pakkoakin laajasti.
”Luotan siihen, että Kissaliiton kasvattajat ovat vastuullisia ja huolellisia. Uskon, että he kuvauttavat lonkat sekä tekevät muut suosituksen mukaiset terveystestit.”
Toropaisen mukaan esimerkiksi Torissa on kaupattu sairaita maine cooneja. Hänen mukaansa nämä kasvattajat eivät ole Kissaliiton alaisia vaan kuuluvat johonkin muuhun kattojärjestöön.
Niillä on saattanut olla iso sukusiitosprosentti eikä esimerkiksi HCM-testiä ole tehty.
”Olen lukenut sellaista, että HCM:ää sairastava kissa on menehtynyt äkillisesti. Omat kissani ovat olleet onneksi terveitä eikä niistä ole kukaan kuollut. On ehdottoman tärkeää, että HCM testataan kissalta, eikä sellaista kissaa käytetä kasvatukseen.”
Toropainen pitää maine coonin jylhästä ulkonäöstä. ”Kissa saattaa näyttää vihaiselta pöllömäisen katseen ja pitkien korvien vuoksi, mutta etenkin urokset ovat ihan mammanpoikia.” Kuvassa leikattu uros Mosse ja pentu. Kuva: Johanna Toropainen- Osaston luetuimmat
