Sikkinen morsiustäkki on 1800-luvun lopulta. Säätyläisten tytär sai täkin, mutta talonpojan tytär ryijyn. Morsiamen kengät on tehty käsin silkistä. Kuva: Jaana Kankaanpää
Hääpuku voi olla musta tai kirjava, oma tai lainattu, maksi tai mini – Vellamon Tahdon-näyttelyssä voi tehdä nostalgiamatkan tai poimia idean omiin häihin
Kotkan Merikeskus Vellamon hääpukunäyttely kertoo rakkaustarinoita yli sadan vuoden ajalta.
Tahdon-näyttelyssä kaikkien hahmojen ja pukujen taustalla olevat rakkaustarinat ovat museon tiedossa. Yleisökin saa lukea ja kuulla niistä. Kuva: Jaana Kankaanpää"Nyt valssi soi ja kahden oomme maailmassa, mulle ainaiseks jäät" - valssin sävelet johdattavat askeleet Tahdon-hääpukunäyttelyyn. Keskellä salia hääpari – hääpukuihin puetut mallinuket – on tanssin pyörteissä ja lattiaan on piirretty askeleet niille kävijöille, jotka haluavat itse kokeilla, miten valssi sujuu.
Kotkan Merikeskus Vellamossa toista vuotta esillä oleva Tahdon-näyttely on osoittautunut suosituksi. Sitä ovat tulleet katsomaan niin häitä suunnittelevat kuin omia häitään muistelevat pariskunnat, mutta myös käsityöläiset ja historiasta kiinnostuneet.
Esillä on hääpukuja ja häätapoja Kymenlaaksosta eri vuosikymmeniltä aina 1800-luvulta tähän päivään. Kymenlaakson museo on saanut hääpuvut lahjaksi yksittäisiltä ihmisiltä, ja jokaisen puvun ja hahmon taustalla oleva rakkaustarina on tiedossa. Osan niistä voi kuunnella tai lukea museokäynnillään.
Kolmeen eri vitriiniin jaetut aikakaudet alkavat tummien hääpukujen osastosta, missä esitellään talonpoikaista hääperinnettä 1700–1800-luvuilla.
Tutkija Jaana Kataja kertoo, että tuolloin varsinainen hääsesonki oli syksyllä, kun sato oli korjattu ja oli aikaa juhlia. Tapaninpäivänä saatettiin järjestää jopa massavihkimisiä.
Morsian puettiin koreaan asuun ja päässään hänellä oli helykruunu. Sen valmistivat kruunukaasot. Häitä juhlittiin useita päiviä, ensin morsiamen, sitten sulhasen kotona. Puolison valitsivat vielä 1800-luvulla vanhemmat.
Kapioarkku oli entisaikaan sulhasen tekemä. Kapiot valmisti morsian ennen avioitumista. Kuva: Jaana KankaanpääKapioiden teko liittyi entisaikaan oleellisesti naimisiinmenoon. Näytteillä on 1940-luvun kapiokirstu, jossa on morsiamen tekemiä kapioita. Sulhanen puolestaan teki puusta kapioarkun ja lisäksi vakkoja ja rukinlapoja.
"Avioituminen oli hyvin tekstiilipainotteista. Kapiot tehtiin ennen avioitumista, koska kun avioliitossa alkoi syntyä lapsia, ei ollut enää aikaa käsitöihin", Kataja selvittää.
Kapioita kerättiin 1960-luvulle asti, kunnes tulivat tavaratalot ja niistä sai ostaa kaiken tarpeellisen.
Entisajan morsiamella ei ollut morsiuskimppua – ne yleistyivät vasta 1900-luvulla. Näyttelyn kukkalaitteet on tehty valokuvien mallin mukaan. Kuva: Jaana KankaanpääTahdon-näyttelyssä on hauska katsoa, millainen häämuoti on ollut, kun omat vanhemmat ovat avioituneet, tai ihmetellä, miten hääpukujen helmat ovat milloin hulmunneet leveinä laahuksina, milloin lyhentyneet miniksi.
Sota-ajan morsian sanoin tahdon lainatussa hääpuvussa, sillä hääpukukankaista oli pulaa ja kaikkea kierrätettiin. Ensimmäinen kaupasta ostettu hääpuku on 1970-luvun morsiamella. Tuolloin Pirjolla on Vuokon vihreä-valkoinen maksimekko ja lierihattu ja Teuvo-sulhasella leveälahkeinen samettipuku.
Nykyaikaan tultaessa hääpari on tavannut toisensa nettitreffeillä. Onpa esillä myös naispari Heini ja Eini, joiden häitä vietettiin heti tasa-arvoisen avioliittolain tultua voimaan 2018.
Häitään suunnitteleva voi hakea ideoita hääkuviin näyttelyn seinille ripustetuista Marko Laukkarisen moderneista hääkuvista.
Tahdon! Rakkauden tarinoita -näyttely on avoinna Kotkan Merikeskus Vellamossa 27.8.2023 asti.
- Osaston luetuimmat
