Muistilapuista ja trukkilavoista järjestelmiin ja linjastoihin – kukkien tie kuluttajalle on erilainen kuin ennen
Kynä kädessä laskeminen on jäänyt puutarha-alalla historiaan, ja nykyään järjestelmien tarjoamiin lukuihin luotetaan jopa liikaa, pohtii puutarha-alan yrittäjä.
Suomalaiset ostavat talvella leikkokukiksi erityisesti tulppaaneja. Kuva: Wouter Koppen / KauppapuutarhaliittoYrittäjäperheessä kasvaminen tarkoittaa usein myös perheyritykseen kasvamista. Huiskulan Puutarhan toimitusjohtaja Jali Murto pyöri jo lapsena mukana yrityksen toiminnassa ja työskenteli siellä myös koulu- ja opiskeluaikana.
”Vuodesta 2003 olenkin sitten ollut ihan kaikkien määritelmien mukaan töissä täällä”, Murto naurahtaa.
Jos tekniikan kehityksestä puhutaan, eniten se on viime vuosikymmeninä näkynyt yrityksen sisäisessä logistiikassa. Vielä 2000-luvun alussa tuotteita kuljetettiin trukkilavoilla ja ne laitettiin myyntikuntoon työpöydillä.
Murto kuvailee, että uusissa kasvihuoneissa tuotteet liikkuvat linjastoilla automaattisesti.
”Kaikkein raskaimmat ja monet yksitoikkoiset työvaiheet on automatisoitu ja työskentelystä on tullut tehokkaampaa”, Murto kuvailee.
Toisen valtavan muutoksen on tuonut digitalisaatio. Vielä vuosituhannen alussa kauppaa käytiin päivittäisen kysynnän ja tarjonnan perusteella: jos kaupan hylly alkoi näyttää tyhjältä, siihen tilattiin lisää myytävää. Tuotteiden toimittaja taas oli tehnyt edellisten sesonkien ja vuosien perusteella arviot siitä, kuinka paljon tuotteita mahdollisesti tullaan kyselemään kaupoista.
Nykyään tuotteet lähtevät kauppoihin ennakkotilausten perusteella.
”Tämän muutoksen on mahdollistanut erilaisten toiminnanohjausjärjestelmien kehittyminen sekä meillä että asiakkailla. Ennen asiat olivat muistin ja muistiinpanojen varassa, kun taas nykyään järjestelmistä saa ajantasaista ja luotettavaa tietoa.”
Toisaalta lukuihin uskotaan välillä liikaakin, Murto huomauttaa. Kuluttajien ostokäyttäytymiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin viime vuoden myyntimäärä ja halvin hinta.
”Ennen asioita suunniteltiin enemmän yhdessä ostajien ja toimitusketjun kanssa, kun taas nykyään puhutaan vain määristä ja hinnoista, joiden alkuperää ei ehkä riittävästi aina mietitä. Luovalle ajattelulle on vähemmän tilaa kuin ennen.”
Harva puutarha-alaan liittyvä taito on varsinaisesti vanhentunut, Murto huomauttaa. Tekniikan kehittyminen ja digitalisaatio ovat lähinnä helpottaneet sitä työtä, joka on ennen tehty ihmiskäsin – olipa se sitten tuotteiden laskemista kynä kädessä tai niiden kuljettamista.
”En ikävöi menneeseen, sillä eteenpäinhän me menemme joka tapauksessa.”
Jatkuvaa opettelua ja taitojen päivittämistä nykyajan työnteko kuitenkin vaatii, Murto jatkaa. Eivät esimerkiksi automaattiset koneet ja laitteet itsekseen pyöri, vaan niilläkin on käyttöohjelmistot, jotka vaativat opettelua ja joita pitää osata käyttää.
Murron oma työ on siirtynyt vuosi vuodelta enemmän toimistopöydän ääreen, ja korona on lisännyt ruutuaikaa entisestään.
Huiskulan Puutarhalla on vuosikymmenestä toiseen ollut kiinteät yhteydet erityisesti leikkokukkien suurvaltaan, Alankomaihin.
”Paikan päällä käyminen on aina paras tapa hakea oppia, mutta ymmärrettävästi se ei ole nyt vuoteen ollut mahdollista. Toisaalta, kuten korona-aika on osoittanut, monenlaiset asiat hoituvat myös Teamsillä.”
Kasvihuoneala Suomessa
- Suomessa kasvihuonevihanneksia tuotetaan vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa. Valtaosa tuotannosta on tomaattia ja kurkkua, joista kumpaakin viljellään noin 40 miljoonaa kiloa vuosittain.
- Kokonaiskulutuksen kotmaisuusaste on tomaatilla noin 60 prosenttia, kurkulla yli 90 prosenttia ja ruukkuvihanneksilla lähes 100 prosenttia.
- Kasvihuoneissa viljellään myös koristekasveja, kuten amppeleita, kukkivia ruukkukasveja, leikkokukkia ja viherkasveja.
- Ruukkukasveista tuotantomääriltään merkittävimpiä ovat ruukkunarsissi ja hyasintti. Merkittävin leikkokukka on tulppaani.
- Lähde: Kauppapuutarhaliitto
- Osaston luetuimmat
