• Telinevoimistelijat eivät tienanneet urheilulla ennen koronaakaan – "On vähän haikea fiilis, kun ei tiedä, mitä kisoja kohti harjoittelee"

    Urheilijoita rahoittavat muun muassa sponsorit, Olympiakomitea, lajiliitto ja seura.
    Oskar Kirmeksen taloudellinen tilanne ei ole koronan takia romahtanut, sillä lajissa eivät muutenkaan liiku isot rahat. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto
    Oskar Kirmeksen taloudellinen tilanne ei ole koronan takia romahtanut, sillä lajissa eivät muutenkaan liiku isot rahat. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto 
    Lukemisto
    25.4.202015:06
    STT

    Joukkuelajeissa kaudet ovat keskeytyksissä, ja talousvaikeuksiin ajautuneet seurat leikkaavat pelaajiensa palkkoja. Olympialaisiin tähtäävien telinevoimistelijoiden Oskar Kirmeksen ja Emil Soravuon taloudellinen tilanne ei ole koronan takia romahtanut, sillä lajissa eivät muutenkaan liiku isot rahat.

    "Maailmancupin kisoista voisi saada palkintorahaa, mutta nyt kisoja ei ole. Muuten tämä ei ole juuri vaikuttanut", Kirmes naurahtaa STT:n puhelinhaastattelussa.

    Kaksikko saa opetus- ja kulttuuriministeriön urheilija-apurahaa: permantotaituri Soravuo 10 000 euroa vuodessa ja Riossa 2016 kisannut kuusiottelija Kirmes 6 000 euroa. Lisäksi heitä tukevat Olympiakomitea, Voimisteluliitto ja kaksikon seura Espoon Telinetaiturit. Kirmes kuuluu myös kauppaketjun sponsoroimaan urheilijaryhmään.

    Telinevoimistelijat ehtivät kilpailla maailmancupissa Bakussa maaliskuun puolivälissä, mutta seuraavat kilpailut ovat aikaisintaan ensi syksynä.

    "Tietenkin on vähän haikea fiilis, kun ei tiedä, mitä kisoja kohti harjoittelee. Mutta mennään päivä kerrallaan", Soravuo tiivisti.

    He ovat moneen kilpakumppaniinsa verrattuna silti onnekkaita, koska voivat harjoitella seuransa salissa pienryhmässä.

    "Meitä on viisi voimistelijaa ja kaksi valmentajaa, Mati Kirmes ja Dmytro Gorbachov. Harjoittelemme kolme tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa, Kirmes kertoi.

    Soravuon mukaan esimerkiksi australialaiset kollegat eivät pääse salille puoleen vuoteen. Se enteilee kansainvälisiin kisoihin mittavaa taukoa, jotta eri maiden voimistelijat saadaan tasavertaiseen asemaan.

    Kirmes uskoo, että toukokuulta siirtyneet miesten EM-kisat voimistellaan vasta ensi vuonna. Hänelle EM-kisat ovat ainoa sauma vallata paikka Tokion 6-otteluun. Soravuo hakee permannon olympiaedustusta maailmancupeista, ja olympiakarsinnan takaraja on kesäkuun 2021 lopussa.

    Vaikka kauden keskeytymisvaiheessa voimistelijoilta meni pari viikkoa ajatuksen sulatteluun, Suomen kärkinimet näkevät kilpailutauossa mahdollisuuden.

    "Sain vuoden lisäaikaa opetella uusia temppuja. Kuusiottelussa sarjojeni vaikeusasteet ovat jo hyvät, mutta panostan nyt erityisesti permantoon, hevoseen ja rekkiin. Niihin pitää saada varmuutta", 24-vuotias Kirmes kertoi.

    Kirmes iloitsi, että valmentajat ovat asettaneet hänelle harjoittelua motivoivia välitavoitteita. Pienellä porukalla otetaan välillä myös kisoja salin herruudesta.

    Soravuo, 23, yrittää nostaa permantosarjansa lähtöpisteet 5,5:stä 6,0:aan. Silloin onnistuminen veisi lähelle mitalitasoa, kun vanhallakin sarjalla hän ylsi viime vuonna maailmancupin finaaliin ja Euroopan kisojen voittoon.

    "Osaan jo uuden sarjan kaikki volttipätkät erikseen, mutta töitä on vielä siinä, että saan tehtyä ne kisassa peräkkäin", Soravuo kertoi.

    18 tuntia voimisteluharjoittelua viikossa on normaaliarkea vähemmän, ja kevennys auttaa pitämään paremmin huolta kehosta. Kirmes saa hellittyä olkapäätään ja nilkkaansa, ja Soravuo on pääosin toipunut talvella vaivanneista polvi- ja nilkkaongelmista.

    "Lokakuun MM-kisojen jälkeen pidin pari kuukautta taukoa jalkojen kanssa, sillä polvessa on patellajänteen rispaantumaa. Oli pakko levätä ja kuntouttaa, jotta pystyn kävelemään loppuelämäni. Nyt tilanne on henkisesti parempi, kun tiedän, että voin harjoitella", Soravuo kertoi.

    Artikkelin aiheet
    telinevoimistelu
    Oskar Kirmes
    Emil Soravuo
    koronavirus
    Olympialaiset
  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 3

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 4

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 5

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 6

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten