Eläintenkouluttaja Tuire Kaimio. Kuva: Jana Machackova-Oey
Näin kanoista leivotaan elokuvatähtiä – suosikkielokuvasarjan jatko-osassa he näyttelevät pääosia
MT vieraili uuden Heinähattu ja Vilttitossu -elokuvan kuvauksissa, jossa yhtä pääroolia esittävät kanat. Eläintenkouluttaja Tuire Kaimio kertoo, kuinka kanat taipuvat elokuvarooliin ja mihin niitä voi kouluttaa.TilaajalleTampere
Heinähattu, Vilttitossu ja kana -elokuvassa nähdään pääosissa ihmisten lisäksi myös kanoja. Kuva: Rami Marjamäki, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaPitkän koivukujan päässä on maalaistalo, jossa riittää vilinää. Paikalle saapuvia pyydetään olemaan liikkumatta ja puhumaan hiljaa, sillä tien toisessa päässä kuvataan uutta Heinähattu ja Vilttitossu -elokuvaa.
Radiopuhelimesta kuuluvat apulaisohjaajan sanat kohtauksen loppumisesta päästävät odottajat yhdessä elokuvatuotannon henkilökunnan kanssa kuvauspaikalle. Edessä siintää ainakin milleniaalilapsille tuttu Kattilakosken talo.
Tällä kertaa se sijaitsee Pohjois-Tampereella.
”Pian kuvataan kohtausta, jossa syödään kakkua”, sanoo Vilttitossua esittävä Klaara Höglund. Hän esittää yhtä elokuvan päärooleista yhdessä siskonsa Eedla Höglundin. Eedla esittää Heinähattua.
Erityisen poikkeukselliseksi elokuvan tekee se, että siskosten rinnalla pääroolia tarinassa esittävät kanat.
Elokuvaproduktion vastaava eläintenkouluttaja Tuire Kaimio. Hän on tiettävästi ainoa suomalainen eläintenkouluttaja, jonka leipätyö on kouluttaa erilaisia eläimiä filmitähdiksi.
Kaimio on työskennellyt useiden suomalaisten elokuvien kulisseissa: milloin kyse on ollut poroista ja milloin ilveksistä. Hän on työskennellyt muun muassa Tuntemattoman sotilaan ja Napapiirin sankarit -elokuvien parissa.
Elokuvarooliin leipominen on puhdasta kouluttamista, Kaimio sanoo. Hänen mukaansa miltei kaikki eläimet pöllöistä kanoihin ovat koulutettavissa tekemään haluttuja asioita.
"Jos eläimelle haluaa opettaa erilaisia tehtäviä, on saatava ne uskomaan, että ne tekevät asian itseään varten.”
Kuulostaapa yksinkertaiselta.
Kaimio tiivistää kouluttamisen perusperiaatteet kahteen. Ensinnä on etsittävä jotain, mitä eläin haluaa. Se on usein ruokaa, mutta se voi olla myös vaikkapa mutakylpy tai lajitovereiden pariin pääseminen.
Toinen pääsääntö on, että eläimet oppivat sitä nopeammin, mitä täsmällisemmin ja ripeämmin niitä kyetään palkitsemaan.
”Eläimen on tiedettävä, milloin se on tehnyt oikein”, Kaimio muistuttaa.
Kanoille kouluttamisessa riittää äänimerkki ja suupala, kun asiat menevät mallikkaasti.
Heinähattu, Vilttitossu ja kana -elokuvan käsikirjoittaja Tiina Nopola sanoo, että idea kanoista elokuvan tähtinä lähti vierailulla tuttavaperheeseen. Siellä Tiina ja hänen edesmennyt siskonsa Sinikka Nopola näkivät, kuinka perheen lemmikkikanat oppivat mitä ällistyttävimpiä temppuja.
Heinähattu ja Vilttitossu -sarjan toinen kirjoittaja Tiina Nopola sanoo kirjan olevan ensimmäinen, jossa eläimet näyttelevät pääosaa. Kuva: Rami MarjamäkiSuosittu lastenkirjailija sanoo, että tarinalla on myös opettavainen merkitys. Kun Vilttitossu kouluttaa kanaa tekemään erilaisia temppuja, hän huomaa, etteivät kanat ole suinkaan hidasälyisiä. Kirjassa se välittyy lasten korkeudella myös lukijoille.
Valkokankaalla kanat eivät suinkaan pelkästään temppuile, vaan usein esittävät vain itseään, eli elävät lajinomaisesti. Erona normaaliin on vain se, että ympärillä on kymmenien päiden kuvausjoukko ja rekvisiittaa. Useimmat kanat voisivat tepastella karkuun jo niitä.
Pelkästään temppujen opettaminen kanoille on siis vain murto-osa koulutuksesta, sillä erityisen paljon työtä vaatii pelkästään vallitseviin olosuhteisiin totuttautuminen.
Kanat joutuvat kuvausten yhteydessä matkustamaan kuljetushäkeissä, olemaan ihmisjoukon keskellä ja kuvauskaluston ympärillä. Näissä olosuhteissa kanan tulisi käyttäytyä kameran edessä kuten käyttäytyisi normaalistikin: juosta villinä tai lymytä puskissa, tehdä samoja asioita, joita kana normaalistikin tekisi.
”Pitää miettiä, voidaanko muuttaa ympäristöä jollain tavalla, että kana kokisi olonsa normaaliksi, näyttäisi tyytyväiseltä tai innostuisi vaikkapa hiekkakylvystä”, Kaimio pohtii.
Temppujakin kanat osaavat. Kaimio paljastaa, että osa näyttelijäkanoista osaa itsensä ympäri pyörimisen, pyynnöstä värien tunnistamisen tai jopa skeitata.
Kirjan juonessa Vilttitossu kouluttaa kanoja tekemään erilaisia temppuja. Sitä, mihin temppuihin kanoja koulutetaan elokuvaa varten, ei Kaimio vielä suostu paljastamaan.
Kuvauspaikalla on hälinää. Pelkästään kuvaushenkilökuntaa on toista kymmentä henkeä. Kuva: Rami MarjamäkiKuten kaikilla elokuvatähdillä, myös kanoilla on stunttikopiot. Tuire Kaimion mukaan kanarodut eroavat hieman luonteiltaan ja se antaa mahdollisuuden valita kohtauksiin soveltuvimpia kanoja.
”Elokuvan kahdelle päätähdelle on useampi kana, jotka esittävät vaaleanväristä Anitaa ja ruskehtavaa Cynthiaa. Toiset kanarodut ovat luonnostaan aktiivisempia ja liikkuvaisempia kuin toiset. Toiset rodut voivat taas luonnostaan olla rauhallisempia”, Kaimio sanoo.
Kanat ovat kuitenkin pärjänneet kuvauksissa mainiosti. Kummankohan syystä kohtaus tulee ottaa uudelleen useammin – ihmisen vai kanan?
”Ehdottomasti ihmisten”, Kaimio vastaa naurahtaen.
Hän sanoo, että kanat ovat hyvin luotettavia näyttelijöitä ja enemmän uusintaottoja otetaan esimerkiksi siksi, että mikrofoni saattaa näkyä kuvissa tai jokin tekninen asia ei täsmää.
Kuvaukset loppuivat heinäkuun loppulla, ja silloin ihmisnäyttelijät ja tähtikanat pääsivät lomailemaan. Kaimio sanoo, että seuraavaa elokuvaroolia ei ole kanatähdille vielä kehitelty, mutta sellaiset varmasti kanoille keksitään.
”Kanojen koulutus kuvausolosuhteisiin on vaativaa, joten mielellään jo kerran kuvauksissa olleet kanat otetaan uudelleen. Kanojen kanssa ei ole ihan sitä ongelmaa, että kasvot kuluisivat, kuten ihmisillä”, Kaimio naurahtaa.
Heinähattu, Vilttitossu ja kana -elokuvan on suunniteltu tulevan ensi-iltaan 16.2.2024.
Kanat ovat luotettavia näyttelijöitä, Kaimio sanoo. Kuva: Rami Marjamäki- Osaston luetuimmat
