• Monille lapsille luodaan toivoa laittamalla ruoka tulille, vaikka pata onkin tyhjä – näin voit auttaa Afrikan nälkäkriisistä kärsiviä

    Ratkaisut maailmanlaajuisiin huoliin löydetään yhdessä, kirjoittaa Anni Takko Hengähdyspaikka-kolumnissaan.
    Useat Afrikan maat kärsivät kuivuuden tuomasta nälkäkriisistä. Kuvituskuva.
    Useat Afrikan maat kärsivät kuivuuden tuomasta nälkäkriisistä. Kuvituskuva. Kuva: Pixabay
    Lukemisto|Ihmissuhteet
    2.10.202209:00
    Kolumni
    Anni Takko

    ”Lapsille koetetaan tuoda toivoa siten, että ruoka laitetaan tulille, vaikka pata onkin tyhjä. Lapset kuitenkin alkavat toiveikkaana odottaa ruuan valmistumista. He odottavat ja aikuiset hämmentävät tyhjää kattilaa sanoen, että ruuan valmistus kestää. Lapset toivovat ja odottavat, mutta lopulta tuntien kuluessa nukahtavat odottamiseen. Aamulla he heräävät vatsa kurnien.”

    Näin kuvaili juuri tällä viikolla namibialainen kollegani tilannetta Namibiassa. Eikä maa ole suinkaan ainoa, vaan useat Afrikan maat kärsivät kuivuuden tuomasta nälkäkriisistä. Ilmastonmuutos on lisännyt äärimmäisiä sääilmiöitä ja esimerkiksi sateet ovat muuttuneet epäsäännöllisiksi. Afrikka maanosana tuottaa arvioiden mukaan vain muutaman prosentin maailman kasvihuonekaasupäästöistä, mutta kärsii ilmastonmuutoksen seurauksista moninkertaisesti. Afrikan lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsitään muuallakin.

    Namibialaisten kollegojen tapaamisen jälkeen luin YK:n pääsihteerin lausuntoa siitä, miten maailmanlaajuiset vakavat kriisit, kuten ilmastonmuutos, ovat jo aiheuttaneet globaalin toimintahäiriön ja maailmamme on vaikeuksissa.

    Lisää aiheesta
    • Pitkään jatkunut kuivuus ajoi kameleita kohti Turkanajärveä Keniassa heinäkuun alussa.

      Ilmastonmuutos | Afrikan sarvi kärsii pahasta nälkäkriisistä – syy ei ole vain Ukrainan sodassa, vaan alueella pitkään vallinneissa ongelmissa

      Tilaajalle

    Sinä, joka mietit, onko omilla teoillasi tai pieneltä tuntuvalla avullasi merkitystä, haluan vakuuttaa, että on.

    Ahdistus ja epätoivo iskee varmasti monelle. Mikä voi tuoda toivoa? Mitä voimme tehdä, jottei lasten toivo ruuasta osoittaudu tyhjäksi padaksi tulella?

    Namibialaiset kertoivat heille tuovan toivoa se, että nämä maailmanlaajuiset huolet ovat yhteisiä. Yhdessä niihin myös löydetään ratkaisut. Emme ole yksin. He muistuttivat myös, että rakkaus tuo toivoa. Lähimmäisenrakkaus, jonka pitäisi ohjata kaikkea toimintaamme. Lähimmäisenrakkaus, joka sulkee sisäänsä niin fyysisesti lähempänä kuin kauempanakin olevat. Yhteinen vastuu toisistamme ja maapallostamme.

    Puhe rakkaudesta voi jäädä pelkäksi puheeksi ilman konkreettisia tekoja. Esimerkiksi WWF:lla on hyvä listaus ilmastoystävällisten valintojen tekemiseksi omassa arjessa. Ilmastotoimia tulee vaatia myös päättäjiltä ja yrityksiltä.

    Toivoa tuo myös yhteinen halu auttaa. Sinä, joka mietit, onko omilla teoillasi tai pieneltä tuntuvalla avullasi merkitystä, haluan vakuuttaa, että on! Meitä on monta, jotka autamme vähän. Silloin, jälleen namibialaisten sanoin, ”little can make a difference”.

    Meissä yhdessä on voimaa, eihän unohdeta sitä kaikkien epätoivoa lisäävien uutisten keskellä! Vaikka pieneltä tuntuva teko tuntuisi vain pisaralta meressä, on yhdelläkin pisaralla merkitystä. ”Jos pisaraa ei olisi, se puuttuisi”, sanoi äiti Teresa.

    Kirjoittaja on pitkään Nepalissa ja Senegalissa työskennellyt Suomen Lähetysseuran asiantuntija, joka uskoo siihen, että jaettu suru puolittuu ja ilo kaksinkertaistuu.

    Lisää aiheesta
    • Ruokakriisin aikaan omavarainen tuotanto on tärkeää. Vehnäpeltoa puidaan Lukkarinmäessä.

      Ruoka | WFP:n Pohjoismaiden johtaja Anne Poulsen: ”Vuonna 2023 ruoka ei riitä kaikille, jos tilanne ei normalisoidu”

    • Vapaaehtoistyössä esimerkin voima puhuu. Aki-Mauri Huhtinen kaipaa myös medialta enemmän uutisia siitä, millaisia arjen ratkaisuja on kehitetty paikallisesti kehitetty. Korona-aika tuotti apuverkostoja, kun esimerkiksi kyläaktiivit veivät ruokaa yksin asuville, koronarajoitusten eristämille vanhuksille. Kuva on Sastamalasta keväältä 2020.

      Koti | Kriisissä punnitaan keskinäinen luottamus ‒ Suomessa puuttuu halua sitoutua vapaaehtoiseen yhteiseksi hyväksi toimimiseen, sanoo sotatieteiden professori

    • Keskustelu menee helposti juupas eipäs -linjalle ikään kuin julkisesti rahoitettava kehitysyhteistyö olisi joko kokonaan huonoa tai kokonaan hyvää, harmittelee osastopäällikkö Satu Santala.

      Suomalaisten kuva kehityksestä ja köyhistä maista kaipaa päivitystä

    Artikkelin aiheet
    nälkäkriisi
    ilmastonmuutos
    Afrikan maat
    toivo ja auttaminen
    lähimmäisenrakkaus
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan