

Pörheä häntä vipottaa vimmatusti, kun rescue-koira Pätkis juoksee koirapuistossa ja rientää hakemaan sille heitettyä lelua. Välissä se käy hakemassa rapsutusta omistajaltaan Rea Koskiselta.
Koiran sininen ja ruskea silmä säihkyvät lumihankea vasten.
Pätkis on hankittu Rescueyhdistys Kulkureilta kesällä 2023.
”Koiran taustoista tiedetään sen verran, että se on löytynyt Romaniasta suuren tien varresta kolmen pentunsa kanssa. Se on mahdollisesti hylätty pentujen saamisen jälkeen”, Koskinen sanoo.
Kun uusi perheenjäsen haettiin yhdistyksen tiloista Tuusulasta, odotti Koskinen ja hänen puolisonsa, että vastassa olisi pelokas eläin.
”Kotona koira otti kuitenkin heti kontaktia ja osoittautui ihan hirveän ihmisrakkaaksi”, kertoo Koskisen puoliso Karoliina Laine.
Viime vuosi oli poikkeuksellisen hiljainen rescue-koirien hankinnassa. Uusien vapaaehtoistyöntekijöiden vanhojen tilalle vei aikaa, kertoo Rescueyhdistys Kulkurit - järjestön toiminnanjohtaja Salla Honkapää.
”Koiria menee meiltä ympäri Suomen. Kauttamme adoptoitiin 286 koiraa vuonna 2023, yleensä määrä liikkuu 400 molemmin puolin”, Honkapää kertoo.
Myös Tullin viestinnästä kerrotaan, että rescuekoirien tuonti Suomeen on vähentynyt merkittävästi viime aikoina.
Kulkurit-järjestö pyrkii aktiivisesti vähentämään kodittomien koirien määrää Romaniassa. Sen tekemän työn ansiosta Romaniassa on steriloitu yli 30 000 koiraa, joukossa on myös kissoja.
Viime vuonna lähes joka viides Rescueyhdistys Kulkureiden kautta hankitusta adoptiokoirasta meni maaseudun haja-asutusalueille. Se on enemmän kuin kaupunkien keskustoihin.
Tieto selviää Rescueyhdistys Kulkurit ry:n adoptioperheille toteuttamasta kyselystä 2023.
”Sellaista rescue-koiraa tuskin on, jonka kanssa ei olisi minkäänlaista pienintäkään haastetta.” Salla Honkapää
Eläinlääkäri Suvi Kähkönen-Valtolan vastaanotolla Mikkelin Akkavuoressa käy viikoittain yhdestä neljään rescue-koiraa.
Kähkönen-Valtola sanoo, että rescue-koirilla on huomattavasti enemmän hammasongelmia kuin samankokoisilla kotikoirana syntyneillä suomalaisilla koirilla.
Koirilta voi löytyä monesti myös luustokuvauksella isoja synnynnäisiä tai trauman kautta tulleita muutoksia, joiden vakavuutta ei osaisi ilman röntgenkuvausta edes arvioida.
”Vuosien aikana vastaan on tullut esimerkiksi lonkkaluksaatio vaikka koira on pystynyt varata jalalleen ontuen, vanhoja murtumia jotka ovat merkittävästi lyhentäneet raajaa tai vääntäneet raajaa luutuessaan virheasentoon”, Kähkönen-Valtola avaa.
Suurimpana ongelmana eläinlääkäri pitää rescue-koiran tottumattomuutta elää kotikoiran elämää, siinä tapauksessa, jos omistaja ei itse ymmärrä koiran ongelmia.
Syynä on usein se, että koira ei ole saanut pentuna lainkaan positiivisia ihmiskontakteja.
”Psyykkisiä ongelmia pystymme jossain määrin helpottamaan oikeanlaisella lähestymisellä ja koulutuksella, joskus lääkitykselläkin. Mutta tämä vaatii omistajaltaan erittäin paljon sitoutumista, kärsivällisyyttä ja aikaa sekä kykyä kuunnella esimerkiksi eläintenkouluttajan ohjeita”, Kähkönen-Valtola sanoo.
Ruokaviraston eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen ja sisämarkkinakaupan jaoston päällikkö Kitty Schulman pitää rescue-koiran hankkimista riskinä sekä ihmisten että eläinten terveydelle, sillä koiria tuodaan suuria määriä Suomeen ja ne saattavat tuoda mukanaan tauteja.
EU:ssa on vapaa liikkuvuus eli seuraeläimiä ei rutiininomaisesti tarkasteta EU:n sisärajoilla. Vaatimus Suomeen tulossa on, että koiralle on pitänyt antaa lähtömaassa rokotus rabiesta ja ekinokokki-loista vastaan.
”Koirien maahantulovaatimukset on laadittu ensisijaisesti ihmisten terveyden suojelemiseksi. Rabies tappaa sekä koiran että ihmisen, jos oireet ehtivät alkaa. Ekinokokki on oireeton koiralla mutta saattaa ihmisellä aiheuttaa vakavaa tautia ja jopa kuoleman. Lisäksi on paljon muita tauteja, jotka saattavat aiheuttaa eriasteista tautia niin koirilla kuin ihmisilläkin”, Schulman sanoo.
”Koira voi olla bakteerin kantaja, mutta tämä ei näy koirasta ulospäin.” Suvi Kähkönen-Valtola

Tartuntataudit rescue-koirilla ovat eläinlääkäri Kähkönen-Valtolan mukaan melko yleisiä.
”Koirat voivat olla täysin oireettomia esimerkiksi moniresistenttibakteerien suhteen. Koira voi olla bakteerin kantaja, mutta tämä ei näy koirasta ulospäin”, hän kertoo.
Moniresistentit bakteerit todetaan iholta, limakalvoilta tai ulosteesta otetuista näytteistä seulontatesteinä. On mahdollista, että multiresistentit bakteerit aiheuttavat koiralle haavatulehduksen tai virtsatietulehduksen, mikäli ne kuuluvat eläimen normaaliflooraan.
”Koirat tulevat monesti maista, joissa antibiootteja käytetään määrällisesti enemmän kuin Pohjoismaissa ja käytetään runsaammin myös laajempikirjoisia antibiootteja kuin täällä”, Kähkönen-Valtola kertoo.
Honkapää lisää Rescueyhdistys Kulkureista, että yhdistyksen koirista 75 prosenttia testataan multiresistenttien bakteerien osalta. Testatuista noin seitsemän prosenttia kantaa bakteeria, joka on hyvin yleinen Suomessa ja kaikkialla maailmassa.
Rescueyhdistys Kulkureiden toiminnanjohtaja muistuttaa, että kaikenlaisiin haasteisiin ja ongelmiin on varauduttava koditonta koiraa hankkiessaan.
”Sellaista rescue-koiraa ei ole, jonka kanssa ei olisi minkäänlaista haastetta”, Honkapää toteaa.
Eläinlääkäri Kähkönen-Valtolan mielestä isoin ilonaihe on se, kun arasta hiljaisesta ja itseensä sulkeutuneesta rescue-koirasta tulee uuteen perheeseen normaali kotikoira sen jälkeen, kun kaikki terveydelliset haasteet on saatu hoidettua.
”Pitää kuitenkin muistaa, että aina rescue-koiran ottaessaan lopputulosta ei voi tietää”, Kähkönen-Valtola huomauttaa.
Koirissa on hyvin erilaisia yksilöitä. Osa niistä sopii monenlaiseen perheeseen, myös lapsiperheeseen.
”Valmista koiraa ulkomailta ei kuitenkaan tule, vaan sille on annettava aikaa ja sopeutumista. Yhdistys auttaa perheen tarpeisiin sopivan koiran valinnassa ja adoptioprosessi on pitkä ja huolellinen”, Honkapää sanoo.
”Meiltä menee koiria myös lapsiperheisiin. Lapsiperheeseen adoptoitaessa on oltava hirveän huolellinen. Ennen adoptiota tarvitaan paljon tietoa eläimen taustoista.”

Pätkiksellä todettiin Romaniassa sydänmato, joka on yleinen tartuntatauti rescue-koirilla. Pistoshoidot aloitettiin lähtömaassa.
”Testit olivat ennen maahantuloa negatiiviset. Jatkohoito jatkuu puolen vuoden ajan täällä Suomen puolella lääkityksellä ja seurannalla eläinlääkärin valvonnassa. Koira on ollut koko ajan hyvävointinen”, Koskinen kertoo.
Pariskunnalle vastuullinen koiranhankinta oli tärkeää, joten he teettivät Pätkikselle myös multiresistentin bakteerin testauksen Romaniassa. Testi oli negatiivinen.

Uudet asiat Pätkis on oppinut mutkattomasti, kuten ulos menemisen sekä rapuissa ja hississä kulkemisen.
”Se on selvästi tottunut ihmiseen, sillä se hakee turvaa meistä”, Koskinen sanoo.
Lemmikkiään omistajat kuvailevat ilmeikkääksi ja värikkääksi persoonaksi. Se tykkää uppoutua omiin puuhiin pitkäksi aikaa ja tuoda purulelua ihmiseltä toiselle.
Hylätyksi tulemisen kokemuksen jäljet ovat näkyneet koirassa vain muutamia kertoja. Alussa se arasteli miehiä, mutta on sittemmin tottunut myös miehiin myönteisten kokemusten myötä.
”Kerran heitimme sille lelun puistossa ja silloin se pelästyi tosi paljon. Tuli mieleen, että joku on saattanut Romaniassa uhata sitä tai yrittänyt heittää sitä tavaralla”, Laine sanoo.
Omistajat kertovat, että kun Pätkiksen nostaa syliin, se lepää siinä kuin pieni vauva ja tykkää katsella maisemia. Rakkaidensa sylissä se rauhoittuu parhaiten.