
Joskus muistelee aamuja, jolloin makeasti nukutun yön jälkeen tuntee heränneensä samasta asennosta, johon illalla nukahti. Sellainen autuas lepo johtaa mainioon päivään.
Pelkästään omiin tuntemuksiin ei tarvitse nykyään luottaa. Älykellot ja aktiivisuusrannekkeet seuraavat puolestamme unta antaen arvioita yöunen vaiheista ja kaiken kaikkiaan levon laadusta.
Antavatko rekisteröity unen laatu ja omat tuntemukset samanlaisen lähdön päivään? Sitä kysyivät Englannissa Warwickin yliopiston tutkijat. Tutkimuksen tarjoama vastaus on ei. Oma tuntemus nukutusta yöstä sääteli vehkeitä paremmin seuraavan päivän mielialoja.
Satakunta opiskelijaa osallistui tutkimukseen. Kahden viikon ajan he pitivät unipäiväkirjaa. Siihen merkittiin milloin mentiin nukkumaan, milloin oltiin valmiita nukahtamaan ja kauanko nukahtaminen kesti.
Koehenkilöt kokivat enemmän positiivisia tunteina päivinä, jolloin he tunsivat nukkuneensa hyvin.
Myös heräämisen ajankohta ja vuoteesta nousu merkittiin ylös ja yleistuntuma kuinka tyytyväisiä he olivat yöuneensa. Seuraavan päivän aikana raportoitiin viidesti positiiviset ja negatiiviset tunnelmat ja miltä elämä kaiken kaikkiaan maistui. Koko ajan rekisteröitiin ranteessa kannetulla aktiivisuusmittarilla liikkeitä ja yöunen laatua.
Sitten verrattiin oman arvion ja mittarien antamia tuloksia yöunen laadusta ja niiden vaikutuksesta päivän tunnelmiin. Ehkä yllättäen kävi ilmi, että oma arvio unesta ratkaisi alkaneen päivän hyvän olon tunteet ja tyytyväisyyden elämään.
Koehenkilöt kokivat enemmän positiivisia tunteina päivinä, jolloin he tunsivat nukkuneensa hyvin. Aktiivisuusmittareiden tiedot eivät kytkeytyneet mitenkään päivän tunnelmiin.
Ehkä selitystä voitaisiin hakea siitä, että mittarit rekisteröivät vain elimellisiä tapahtumia nukkuessa. Mieli taas näkee unia, aistii stressitasot, kelaa edeltävien aikojen kokemuksia ja kenties etukäteen murehtii tulevan päivän tarjontaa.
Moni varmaan omasta kokemuksestaan tietää, että aamu voi tuntua ankealta tai upealta, vaikka yöstä ei löydykään selitystä sille. Unen maailma on arvoituksellinen.
Lähde: Emotion healthline)
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.