Porkkana on Pyyn maatilan tärkein kasvi – näin tilan vastuut on jaettu perheen kesken

Vanhan Ristiinan Hangastenmaan kylässä olevalla Pyyn karjatilalla aloitettiin vihannesviljelyn kokeilu jo 1960-luvun puolivälissä. Isännyyden vuonna 1986 saanut Juha Pyy luopui lehmistä ja keskittyi vihanneksiin.

Tänä päivänä Pyyn tilan vetovastuussa ovat Juhan ja Elisan lapset Elli, Sonja ja Ville Pyy. Nuorimman sisaruksen, Onnin uravalinta ole vielä selkiytynyt. Kolme sisarusta kuitenkin lupaavat ottaa pikkuveljen avosylin vastaan vihannestilan pyörittämiseen, mikäli tahtoa on.

Elli Pyy kertoo, että jo varhain ammatinvalinta oli selkeä; hänestä tulee joko maanviljelijä tai rekkakuski. Lukiossa hän kertoo huomanneensa, että maataloutta voi opiskella yliopistossakin. Maatalousekonomian agronomina Elli Pyyn vastuulla on yrityksen paperitöiden ohella henkilöstöhallinto, työnjohto ja juuresten kylvö.

”Kun työporukassa on useita kansallisuuksia, on osattava ottaa huomioon kulttuurierot, jotta turhilta ongelmilta vältytään. Lähes kaikki työhön tulleet tekevät ahkerasti neuvottua työtä, mutta poikkeuksiakin luonnollisesti on”, Elli Pyy kertoo.

Sonja Pyy on koulutukseltaan matkailuvirkailija ja hän on vastuussa pakkaamosta ja tuotteiden lajittelusta.

Ville Pyy taas opiskeli maatalouden perustutkinnon. Villen vastuulla on yhdessä isä-Juhan kanssa pellolla tehtävät konetyöt. Juha hoitaa myynnin ja kuljetuksia asiakkaille ja Elisa vastaa kuorimon toiminnasta

Varastojen katoille asennetut aurinkopaneelit antavat vuoden kierrossa vajaan 100 000 kWh:n energiamäärän. Kuva: Visa Vilkuna

Porkkana on on aina ollut tilan tärkein kasvi, mutta viljelyssä on myös lanttua, palsternakkaa, puna- ja keltajuurta sekä raitajuurta.

Käytössä on noin 200 hehtaaria hyvin vihannesviljelyyn soveltuvaa peltoa. Maalajeina on hietamoreenin ja vanhan Saimaan pohjamudan lisäksi myös turvetta.

”Isohko kasvivalikoima johtuu maalajien runsaudesta ja kysynnän vaatimuksista. Nykyisellä kasvivalikoimalla kykenemme harjoittamaan vihannesten kaipaamaa viljelykiertoa kaikilla peltolohkoillamme”, Elli Pyy kertoo.

Porkkanalajikkeet ovat Juha Pyyn mukaan parantuneet vuosien saatossa varsin hyvin. Porkkanan mallia ja makua on saatu parannetuksi. Tilalla käytetään neljää porkkanalajiketta, kullekin maalajille sopivinta.

Juurikasvien jälkeen on yleensä vuorossa kaura. Korjuuajankohdan suhteen se on mukavan joustava kasvi.

Juureksia menee pakattuna tuoretuotteena kahdeksaan Prismaan ja muutamaan uusimaalaiseen tukkukauppaan. Tavaraa kuoritaan paljon myös helsinkiläiselle einestehtaalle.

Elli Pyy on sisarusten muodostaman maatalousyhtymän vetovastuussa. Kuva: Visa Vilkuna

Tila työllistää oman väen lisäksi vakituisesti kymmenkunta ammattilaista. Ukrainalaisten ja kirgistanilaisten joukossa on neljä suomalaista. Sadonkorjuun aikaan nostokoneen päälle ja trukkikuskeiksi tarvitaan puolenkymmentä osaajaa.

Kuljetukset hoidetaan sekä omalla autolla että kuljetusliikkeiden kalustolla. Elli Pyy korostaa oman auton antamaa joustavuutta ja logistista järkevyyttä.

”Kun kuljetusliikkeen auto tulee pihaan, lastin on oltava valmis kuormattavaksi. Oman auton kanssa ei ole niin tarkkaa, mihin aikaan kuorma lähtee. Omalla autolla kuormalavat ja kuoritun tavaran kuljetuksessa käytettävät paljut saadaan sujuvasti paluukuormaan”, Elli Pyy perustelee.

Tuotteiden hinnoittelussa on monta tapaa. Kuoritut tuotteen hinnoitellaan vuodeksi kerrallaan, tuoretuotteissa hinta on yleensä tiedossa kuukaudeksi eteenpäin. Poikkeuksiakin on, mutta yleisesti ottaen hinnoista on päästy hyvin sopimukseen.

Pyyt ovat tyytyväisiä pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin, joissa on tilaa avoimelle keskustelulle.