Välitä viljelijästä -työn rahoitus vaakalaudalla ‒ sosiaali- ja terveysministeriö kyseenalaistaa tarpeen, MMM ei
Tärkeälle toiminnalle on toistaiseksi määrärahoja enää vuoden 2023 ajaksi. Rahoituksen tulevaisuus ratkeaa hallituksen neuvotteluissa ensi viikolla.
Välitä viljelijästä -projekti on ollut monelle tuottajalle väylä hakea ja löytää apua esimerkiksi jaksamisongelmiin. Nyt toiminnan tulevaisuus on epävarma. Arkistokuva. Kuva: Johannes TervoMaatalousyrittäjien eläkelaitos Melan vetämän Välitä viljelijästä -toiminnan rahoitus on toistaiseksi varmistettu vain ensi vuoden ajaksi.
Melan toimitusjohtaja Päivi Huotari korostaa, ettei Mela voi käyttää muita varoja Välitä viljelijästä -toimintaan. ”Projektin elinehto on budjetissa tähän tarkoitukseen sosiaali- ja terveysministeriön myöntämät varat. Ensi vuodelle rahoitus on vielä turvattu kahden miljoonan euron siirtyvällä erällä.”
Tilanne herättää kovaa huolta tuottajien keskuudessa.
”Tiedossa on, että työ on ollut erittäin vaikuttavaa ja siihen on kehittynyt kustannustehokas malli”, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK:n johtokunnan jäsen Kati Partanen sanoo.
Sekä Partanen että Huotari ovat huolissaan siitä, että rahoituksen epävarmuuden takia projektissa työskentelevät alkavat etsiä muualta töitä.
”On olemassa riski, ettei ensi vuosikaan ole enää täysipainoinen toimintavuosi”, Partanen sanoo. Huotari toteaa samaa: ”Pahimmillaan voi käydä niin, että osaava verkosto joudutaan ajamaan alas ensi vuonna.”
Huotari muistuttaa, että alueellisista projektityöntekijöistä on tullut vuosien myötä paitsi viljelijöiden luottohenkilöitä myös sidosryhmien yhteistyön avainhenkilöitä.
Partanen kertoo, että Välitä viljelijästä on muodostunut korvaamattomaksi turvaverkoksi, johon voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. ”Viljelijäväestö tietää, mistä löytyy apua. Siitä, että avun pyytäminen olisi jotenkin noloa, on päästy hyvin yli.”
MTK vaatii, että Välitä viljelijästä -toiminta vakinaistetaan. Huotari muistuttaa, että hallitusohjelmassa on luvattu selvittää vakinaistamisen edellytykset. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ei kuitenkaan ole esittänyt vakinaistamista.
”Siitä ei voi olla dataa, kuinka monta inhimillistä tragediaa – itsemurhaa, maatilan konkurssia tai tuotantoeläinten hoidon laiminlyöntiä – Välitä viljelijästä -projektin avulla on voitu estää”, Huotari sanoo. ”On kuitenkin osoitettavissa, että projekti on tarpeen.”
Vaikuttavuutta on selvitetty kyselytutkimuksilla. Viljelijöiden yhteydenotot projektityöntekijöihin ovat viime aikoina huolestuttavasti lisääntyneet. Tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä asiakastapaamisia on ollut noin 2 050, kun määrä vuosi sitten oli noin 1 500.
STM suhtautuu Välitä viljelijästä -toiminnan rahoituksen jatkoon kriittisesti. Asiaa virkanäkökulmasta kommentoiva erityisasiantuntija Mikko Rissanen korostaa tiukkaa taloudenpitoa sekä yhdenvertaisuutta.
”Maatilojen ongelmat ovat lähtökohtaisesti taloudellisia ja maaseutuohjelman kautta on edelliselläkin kaudella pystytty tukemaan hyvin ongelmissa olevien tilojen taloussuunnittelua. Maatilojen tukena on jatkossakin erilaisia tukimuotoja”, Rissanen toteaa sähköpostitse.
Hänen mukaansa Välitä viljelijästä -projektin vakinaistamista on arvioitu muun muassa näistä näkökulmista. Lopulta ratkaisu on poliittinen.
”Siinä yhteydessä on arvioitava, voidaanko yhdenvertaisuuden näkökulmasta yksittäiselle toimialalle räätälöidä oma palvelu ja kohdistaa sille etuisuuksia, joita muut eivät saa”, Rissanen toteaa.
Hänen mukaansa maatalouden tähänastiset talouskriisit eivät ole muodostuneet huoltovarmuuden kannalta ongelmallisiksi.
Maa- ja metsätalousministeriössä kanta projektin rahoitukseen on hyvin erilainen.
”Maatalouden kustannuskriisi on valtava riski viljelijöiden jaksamiselle, nyt ei ole aika heikentää tuottajien tuki- ja neuvontapalveluita”, ministeri Antti Kurvinen (kesk.) toteaa sähköpostitse.
Kurvisen mukaan keskustan pitkän aikavälin tavoitteena on toiminnan vakinaistaminen. Vastuu Välitä viljelijästä -työn vakinaistamisesta on STM:llä ja se vaatisi lakimuutoksia.
Keskusta etsii nyt keinoja, joilla jatkosta voitaisiin luoda näkymiä tuottajille ja mallin parissa työskenteleville myös vuoden 2023 jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa määrärahojen lisäämistä.
”Toivon, että hallituskumppanit sitoutuvat viljelijöiden ja eläinten hyvinvoinnin tukemiseen tässä poikkeuksellisessa ajassa”, Kurvinen kirjoittaa.
Lue myös:
MTK: Hallituksella oltava kyky reagoida nopeasti ruokamarkkinoiden häiriöihin
- Osaston luetuimmat
