Siemenpakkaamon suurin kilpailija on tilan oma siemen

Siementila Suokas tuottaa ja pakkaa Kauhajoella nurmikasvien, viljojen ja palkokasvien siemeniä Tilasiemenen nimissä. Yrittäjä Petri Suokas kertoo, että tilalla on harjoitettu siementuotantoa jo vuodesta 1977, ja pakkaamotuotanto alkoi vuonna 1989.

”Kipinä siementen omaan pakkaamiseen lähti aikoinaan katovuodesta. Tilasiemenen osakkaana olemme olleet koko ajan”, Suokas kertoo.

Tilasiemeneen kuuluu noin 40 pakkaajaa ja heidän tuotannossaan on yli 10 000 hehtaaria. Siemenet tuotetaan sekä omilla että sopimusviljelijöiden pelloilla. Suokkaalle oman siementuotannon lisäksi siemeniä pakattavaksi tuo 10 sopimustuottajaa. Yhteensä Siementila Suokas käsittelee noin 650 hehtaarin siemenet.

”Sopimustuotannon ansiosta on mahdollista jaotella kasvilajit ja -lajikkeet järkevästi, jotta turhalta koneiden siivoamiselta vältytään”, Suokas kuvailee.

Suokas on karsinut pakkaamossaan pakattavien lajien ja lajikkeiden määrää, sillä koneiden huolellinen siivoaminen on aikaa vievää. Tilasiemenen muilta osakkailta Suokkaan on mahdollista myydä myös sellaisia lajeja ja lajikkeita, joita hän ei itse pakkaa.

Tilasiemenen omista uudemmista lajikkeista Lene on valkuaispitoinen ohra, joka Suokkaan mukaan sopii kuin nenä päähän karjatiloille. Aikainen Lene jaksottaa puintia ja sopii esimerkiksi syysviljan esikasviksi. Kuva: Johannes Tervo

Siemenet saapuvat tilalle pakattavaksi pitkin vuotta, jolloin siemenet lajitellaan ja niistä otetaan Ruokaviraston edellyttämät näytteet.

Kotimaisen myynnin lisäksi Tilasiemenen kautta siemeniä lähtee myös vientiin ulkomaille, kuten Saksaan, Ruotsiin, Norjaan, Baltiaan sekä Iso-Britanniaan.

”Suurin kilpailija on tilan oma siemen. Suomessa tilanne on hyvin poikkeuksellinen, sillä 30–40 prosenttia käytetyistä siemenistä on sertifioitua. Muualla maailmassa kaupallisen siemenen osuus on 80–90 prosenttia.”

Suokas muistuttaa, että uudet lajikkeet on jalostettu viljelijöitä varten. Niillä saa sadonlisän kautta sellaista tulosta aikaiseksi, mitä markkinoilta on vaikea saada.

Suokas kertoo viimeisten kuuden vuoden, yhtä välivuotta lukuun ottamatta, olleen sään takia huonoja. Alkukesien äärimmäiset kuivuudet ja kasvukauden puolessa välissä saadut rankkasateet ovat aiheuttaneet satoihin heittelyä.

Osa viljoista ja perunasta on jäänyt huonojen korjuuolosuhteiden takia korjaamatta. Esimerkiksi viime talvella ohran ja vehnän siemenestä oli huutava pula.

”Kosteat syksyt ovat erityisen huonoja siemenviljelijöille. Silloin puinti- ja kuivausvioituksen sekä homeiden riski on korkea. Silloin siemenet on kuivattava heti puinnin jälkeen, jo parin tunnin seisotus kärryillä saa ne lämpenemään.”

Vaikeista olosuhteista huolimatta pakkaamo on saanut pidettyä pakkaamiensa siementen itävyyden hyvänä ison kuivauskapasiteetin ansiosta. Ainoastaan härkäpapua on jouduttu myymään alennetulla itävyydellä kuluvana vuonna.

Pakkaamo on testannut Tilasiemenelle uusia ohra- ja kauralajikkeita yli viisi vuotta. Yksi lajikekehityksen tehtävistä on tuoda uusia lajikkeita, jotka selviytyisivät nykyisistä, olosuhteiltaan vaikeista, kesistä.

Suokkaan mielestä lajikekokeiden kehitystä on mielenkiintoista seurata omilla pelloilla. Kuvassa uusi, vielä toistaiseksi nimetön ohralajike, jonka testauksia jatketaan.  Kuva: Johannes Tervo

”On loistavaa, että lajikekehitykseen uskallettiin lähteä, eikä näin olla muista riippuvaisia. Se on vienyt Tilasiementä eteenpäin, meidät pystytään ottamaan vakavasti,” Suokas arvioi.

”Olemme merkittävällä viljelyalueella, on tärkeää nähdä, miten lajikkeet toimivat täällä. Uusien lajikkeiden kehitys on pitkäjänteistä duunia. Uuden lajikkeen pitäisi olla parempi kuin sen hetken ykköslajike.”

Suokkaan mielestä parasta siementuotannossa ja pakkaajan roolissa on aallon harjalla pysyminen. Hän voi pitää käytössään uusimpia lajikkeita ja nähdä niiden kehittymisen.